Sammallahdenmäki

Kohde sijaitsee Huittinen–Rauma-tieltä 1,5 km pohjoiseen. Sammallahdenmäen muinaisjäännöskokonaisuus käsittää 36 pronssi- ja varhaismetallikautista hautaröykkiötä 700 metrin matkalla kallioharjanteella ja kangasmaastossa. Röykkiöalue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kohteessa on useita erilaisia pronssikautisia röykkiötyyppejä – matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä sekä esiroomalaiselle rautakaudelle ajoittuvia matalia paasiarkullisia röykkiöitä.

Lisäksi paikalla on neliskulmainen hautaröykkiö, ns. Kirkonlaattia. Latomus on epäsäännöllinen kivistä koottu nelikulmio, vastakkaiset sivut pareittain 19,2 m ja 16,8 m ja 15 m ja 18,8 m, vailla varsinaista reunakehää. Latomuksen korkeus reunoilta on 0,5 m, keskeltä kivikerros on ohuempi. Tutkimuksissa latomuksesta todettu rakenne oli 10–40 cm korkea, 3,5 m pitkä paasiseinä.

Kaivaustulokset eivät anna selvää viitettä siitä, että kysymyksessä olisi hauta. Paikan toinen erikoisuus on soikea, pitkänomainen ja vallimainen röykkiö ns. "Huilun pitkä raunio". Röykkiön muoto on peräkkäisten laajennusten tulosta: sisäseinät, pohjakivien erilainen sijoittelu, kivimateriaalin erot sekä pohjamaan erilaisuus eri osissa selittyvät parhaiten otaksumalla, että kyseessä on kolme rakennusvaihetta.

Arkeologisia kaivaustutkimuksia tehtiin paikalla ensimmäisen kerran vuonna 1891, jolloin tutkittiin kolme röykkiötä. Esineitä röykkiöistä ei ole löydetty. Seuraavan kerran Sammallahdenmäen röykkiöitä tutkittiin kesällä 2002. Tutkittavaksi valittiin kahdeksan röykkiötä eripuolilta kallioaluetta. Kuudesta röykkiöistä löytyi palanutta ihmisen luuta, joten niihin on tehty polttohautauksia.

Yhden röykkiön sisällä oli kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma. Haudoista löytyneistä palaneista luista on tehty radiohiiliajoitukset. Niiden perusteella vanhimmat Sammallahdenmäen hautaröykkiöistä ajoittuvat pronssikauden alkuun ja keskivaiheille, noin kolmen ja puolen tuhannen vuoden taakse.

Nuorin hautaus on tehty vasta rautakauden alussa yli tuhat vuotta myöhemmin. Aikaisemmin puhtaasti pronssikautisena kalmistona pidetty Sammallahdenmäki on siis ollut hautapaikana vielä rautakaudella. Tämä on todiste alueen katkeamattomasta asutuksesta pronssikaudelta rautakauteen. Röykkiöiltä avautuu hieno näköala Saarnijärvelle, joka vielä pronssikaudella oli merenlahtena. Vuoden 2014 inventoinnissa ei muutoksia tietoihin.