Merikaarron myllykosket, jokivarsiasutus ja Kolkin kartano

Merikaarron myllykosket myllyineen ja niihin liittyvine rakenteineen, sahoineen ja sahapaikkoineen sekä niiden vaikutuksesta muodostunut jokivarsiasutus työväenasuntoineen ja patruunanrakennuksineen kuvastaa vuosisataista Kyrönjoen vesivoiman hyödyntämistä. Kyrönjoen koskien voimankäyttöön perustuvat tuotantorakennukset Merikaarrossa ja Kolkissa ovat varhaisimpia Pohjanmaalla.

Koskissa on vanhastaan ollut useita myllyjä, ja Merikaarron jokivarsiasutus ja Kolkin kartano ovat syntyneet näiden koskien tuntumaan. Kolkki on ollut vesisahoineen ja raivattuine vesiväylineen Pohjanmaan rannikon laivanrakennukseen liittyvä tuotantopaikka. Merikaarron vanha työväenasutus on keskittynyt kosken partaalle, tien varteen Annalankoskelle.

Annalankosken mylly ja siihen liittyvät rakennukset on kunnostettu Vähäkyrö-seuran toimesta museoksi. Joen pohjoisrantaa seuraavan tien varren asuinrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Merikaarron silta on Kyrönjoelle tunnusomainen riippusilta ja rakennettu 1929-1930. Kolkin verkatehtaan patruunan kaksikerroksinen, mansardikattoinen asuinkartano sijaitsee kosken pohjoisrannalla.

Kolkin alueella on säilynyt myös myllytupana toiminut mökki. Kolkinkoskessa on säilynyt selkeästi tunnistettavina kiinteinä jäännöksinä kivirakenteita kosken vesisahasta, joen pohjoisrannan sarkatehtaasta ja jauhomyllyistä sekä niiden uomista ja patorakennelmista. Merikaarron kulttuurimaisemaa täydentää joen ja tien väliin istutettu puukujanne. Merikaarto ja Kolkki ovat osa Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.