Kauniaisten ja Kuljun kartanot

Kauniaisten ja Kuljun kartanot lähekkäin sijaitsevine talouskeskuksíneen, puistoineen ja viljelyksineen muodostavat 1600-luvun läänityksestä juontuvan kartanomaiseman. Kartanoiden nykyistä rakennuskantaa ja ympäristöä leimaa 1900-luvun alussa toteutettu kokonaissuunnitelma. Kauniaisten ja Kuljun kartanot runsaine rakennuskantoineen ja puistoineen sijoittuvat laajaa viljelymaisemaan Kuloveden ja Piikkilänjärven rannalla entisen Suonimen kunnan alueella.

Maisemallisesti yhteen liittyvät kartanot sijoittuvat peltoaukeiden keskelle, maantien eteläpuolelle. Molemmat kartanot edustavat 1900-luvun alussa vallinnutta kartanoarkkitehtuuri-ihannetta, jossa muuten yksinkertaisuutta tavoitteleviin julkisivuihin on yhdistetty edellisen vuosisadan tyylipiirteitä, voimakkaita nurkkaliseenejä, kaarevapäätteisiä frontoneja tai pylväikköjä.

Kauniaisten kartano on päärakennusta lukuun ottamatta rakennettu 1900-luvun alussa laaditun suunnitelman mukaan. Kartano sijoittuu harjanteelle Piikkilänjärven ja peltoalueen väliin. Kaksikerroksinen päärakennus koostuu eri-ikäisistä osista. Puistosommitelma on voimakkaasti aksiaalinen. Päärakennus liittyy puistoperspektiivin kautta Kuloveteen ja istutettujen lehmuskujien välityksellä talouspihaan sekä 1920-luvun klassismia edustavan konttorin sekä kahden asuinrakennuksen ja suurten tiilisten karjarakennusten muodostamaan kompleksiin.

Kauniaisten tiilinavetta on seudun suurin. Entisessä vaunuvajassa on erikoinen puinen kehärakenne. Tilakeskuksen länsipuolella on ryhmä mansardikattoisia entisiä muonamiesten asuntoja. Kartanoympäristöön kuuluu lisäksi puutarhurin asunto, Rajalan koulu vuodelta 1911, Maurin rukoushuone ja Wegeliuksen huvila.

Kuljun kartanon monipuolinen rakennuskanta ulottuu vuodesta 1740 aina 1950-luvulle saakka. Kuljun kartanon 1700-luvun kaksikerroksista, klassistista päärakennusta on myöhemmin laajennettu matalammilla sivuosilla. Päärakennus on hirsirakenteinen, mutta rapattu. Puiston puoleiseen fasadiin lisätyn altaanin välityksellä päärakennus liittyy järven puoleiseen puistoon ja puistoakselin välityksellä Kuloveden alavaan viljelysmaisemaan.

Kartanon päärakennukselta talouspihalle johtavan kujan varrella on useita hyvin säilyneitä talous- ja asuinrakennuksia. Navetan runko on muurattu savesta ja kanervista 1740 ja verhoiltu tiilillä 1900. Kartanoon liittyy lisäksi entisten muonamiesten 1920-luvulla rakennettu yhtenäinen asuinrakennusryhmä ja torppia.

Istutettu puisto ympäröi kartanoa. Järven rannalla olevaa puistoa reunustaa molemmilta puolilta puurivi ja etelässä kuusiaita, jonka takana kulkee Porin rautatie.