Hagnäs II

Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueen koillisosassa Kroggårdin Löwenkadun ja kantatien 53 risteyksen koillispuolella, suurimmaksi osaksi nykyisen kantatien kohdalla entisen Vallarsvedjantien molemmin puolin. Paikka on 1. Salpausselän rinteestä kaakkoon pistävä hiekkaniemi, joka viettää etelään ja kaakkoon.

Alue on kivi- ja pronssikaudella ollut koilliseen työntyvän merenlahden pohjukkaa ja vielä rautakaudellakin Lepinjärvi on ulottunut lounaispuoliselle peltoaukealle. Muinaisjäännös on todettu 1979 (Jung - Hirviluoto), jolloin pellolta on löydetty palanutta savea ja kuonaa. Alueella on suoritettu ennen kantatien rakentamista kaivauksia 1980 (Heikkurinen), joissa on tavattu merkkejä sekä kivi- että metallikautisesta asutuksesta.

Kivikautta edustavaa nuorakeramiikkaa on saatu pääasiassa alueen koillisosasta ja pronssikautista Sarsan-Tomitsan tekstiilikeramiikkaa ja naarmupintaista epineoliittista keramiikkaa lounaisosasta. Ohuessa ja osittain tuhoutuneessa kulttuurikerroksessa ei ole todettu kiinteitä jäännöksiä. Inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on kaivausalueiden pohjoispuolisessa tienluiskassa havaittu selvä kulttuurikerros ja saviastianpaloja, palanutta luuta ja savea sekä kuonaa ja kvartsia.

Inventoinnin 1996 (Seppälä) mukaan nämä kohdat ovat sittemmin hävinneet tieleikkauksia tehtäessä. Topografian perusteella muinaisjäännöstä on kuitenkin saattanut säilyä alueen luoteispuolisessa metsikössä risteyksen ja vanhan Vallarsvedjantien väliin jäävässä kolmiossa. Metallikautiseen asutusvaiheeseen saattaa liittyä myös 100 m länteen sijaitseva Kroggårdin oletettu asuinpaikka (KARJAA 49).