Karjaan kirkko

Kivikirkko, keskiaikainen. Karjaan keskiaikainen kivikirkko läheisine pappiloineen ja järvimaisemineen muodostaa esimerkillisen hyvin säilyneen maaseudun kirkkoympäristön. Kirkko on muodoltaan tyypillinen etelä-suomalainen hallikirkko. Runkohuoneen pohjoispäässä on sakaristo ja asehuone eteläseinällä.

Päädyissä ei ole tiiilikoristelua. Kirkkosali on kolmilaivainen ja viisitraveinen, keskilaivassa on tähtiholvit, sivulaivoissa yksinkertaiset ristiholvit. Holvien maalaukset ovat stilisoituja lehtiköynnösornamentteja. Seinillä vihkiristien yhteydessä olevassa credo-sarjassa kaksitoista parittain maalattua apostolia ja profeettaa pitävät käsissään tekstinauhoja, joissa kukin vuorollaan esittää osan uskontunnustuksesta.

Kirkossa on myös lukuisia keskiaikaisia veistoksia. Pohjois-saksalaista alkuperää oleva krusifiksi, Pyhä Birgitta ja ns. Karjaan mestarin Pyhää Lauria, Pyhää Olavia ja seisovaa Kristusta esittävät veistokset kuuluvat maamme merkittävimpiin. Tiilestä muurattu alttaripöytä on keskiaikainen. Barokkityylinen saarnastuoli on lahjoitettu vuonna 1703.

Suurvaltajasta kertoo viisi hautajaisvaakunaa. Kirkon kiinteä sisustus on 1900-luvun vaihteesta. Kiviaidan ympäröimään kirkkotarhaan johtaa eteläpuolella 1798 muurattu portirakennus. Itäpuolella oleva keskiaikainen läpikäytävä on ollut vesitse kirkkoon saapuneiden käytössä. Kirkon lähimaisemaan kuuluu viereisen Kyrksjön ohella todennäköisesti jo keskiajalla samalla paikalla sijainneen pappilan alue.