Torittu

Kohde sijaitsee Lempäälän kirkosta 5,4 km itään, lehtomaisen käenkaali-mustikka –tyypin kuusimetsää kasvavan pohjoiseen aukeavan mäen lakialueella ja osittain sen itäpuolisessa melko jyrkässä ja kivikkoisessa rinteessä hakkuuaukealla. Peruskarttaan merkitty Toritun talo sijaitsee kohteesta n. 200 metriä luoteeseen.

Lempäälän rautakautinen asutus ja keskiaikaiset kylät sijaitsevat kohteesta noin neljä kilometriä länteen, jonne on vesiyhteys Vanajaveden reitille Ahtialan järveen laskevaa Myllyjokea pitkin. Kohde on hyvin säilynyt. Sen pohjois-länsipuolella, on aiemmin ollut Tervajärvi, jonka pohja on kuivatuksen jälkeen otettu peltokäyttöön.

Osittain nämä pellot ovat nykyään kesantona/niittynä. Muinaisjäännösalueen koko on n. 50 x 80 metriä. Alueella on 28 röykkiötä ja kolme kuoppaa, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Alue kartoitettiin kokonaisuudessaan takymetrillä Kaskiprojektin tutkimuksissa vuonna 2007. Kohteen keskusalue sijaitsee mäen lakialueella ja on selvästi runsasmultaisempi kuin rinnealueet.

Lakialueen runsasmultaisuus ja maaston tasaisuus röykkiöiden välillä viittaa vahvasti siihen, että lakialueella on käytetty auraa maan muokkauksen apuna. Röykkiöt ovat halkaisijaltaan enimmäkseen 1,5-2,5 metrin välillä ja korkeudeltaan 0,5 metrin molemmin puolin. Useimmiten ne on kasattu näkyvän maakiven ympärille tai päälle.

Joukossa on myös suorakaiteen muotoisia ja aitamainen pitkä röykkiö. Kuopat sijaitsevat röykkiöalueen keskustassa toisiaan lähellä. Ne ovat neliskanttisia tai suorakulmaisia, kooltaan 1,5-3 metriä kanttiinsa, syvyydeltään noin 0,5 metrisiä sammaloituneita ja hieman loivapiirteisiä. Kaskiprojektin vuoden 2007 tutkimuksissa röykkiö nro 1 kaivettiin kokonaan.

Lisäksi kuopan nro 3 vierestä kaatuneen puun juurakosta oli paljastunut melko runsaasti huonosti poltetun tiilen paloja ja tiilimurskaa. Paljastumaa ei tutkittu sen tarkemmin, mutta sen ympäristöstä löydettiin metallinpaljastimella melko paljon erilaista tavaraa (mm. valurautaisen paistinpannun osia, nauloja, pahasti lahonneen saappaan pohja, jossa oli korkorauta (vastaavanlainen korkorauta kuin Kalvolan Kaskenmäki 1:stä talteen otettu KM 2007109:1) lisäksi löytöpaikasta tuli myös huonosti poltetun tiilen kappaleita, lasitetun punasavikeramiikan kappaleita sekä 10 penninen vuodelta 1916 (KM 2007115:1).

Löydöistä otettiin talteen vain 10 penninen. Tutkimusten mukaan kyseessä on Lempäälän kylien tai yksittäisten talojen hyödyntämä kaskiviljelyalue, joten kaskeamista ja alueen muuta hyödyntämistä lienee ainakin historiallisella ajalla suoritettu sieltä käsin. Kohteesta löydettiin kuitenkin myöhempääkin asuinpaikkaan viittaavaa materiaalia, minkä vuoksi on mahdollista, että paikalla on ollut joskus torppa, jollei aineisto sitten jotenkin liity nykyisin kohdetta lähinnä olevaan Toritun taloon.