Säynätsalon teollisuusyhdyskunta

Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa.

Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia.

Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous.

Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen 1949-1952 rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista.

Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa. Kirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla.

Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista.

Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta.

Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja.

Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.