Metsäntutkimuslaitos 2

Kohde sijaitsee osoitteessa Eteläranta 55 Kemijoen pohjoisrannalla. Paikalla olevan entisen metsäntutkimuslaitoksen rantatörmä on kivikautinen asuinpaikka. Asuinpaikka on paikoin tuhoutunut muun muassa viljelyn ja rakentamisen vuoksi. Asuinpaikka sijoittuu nauhamaisena 20-30 metriä leveänä vyöhykkeenä jokivarteen ja koostuu kiinteistä muinaisjäännöksistä Metsäntutkimuslaitos 1 ja Metsäntutkimuslaitos 2. Asuinpaikka mainitaan 1954 inventoinnissa nimellä Viirinkangas 3. Metsäntutkimuslaitoksen päärakennuksen läheisestä rinteestä oli aiemmin löytynyt kiviesineitä ja inventoinnissa sieltä löytyi kvartseja.

Löydöt sijoittuivat päärakennuksesta etelään ja kaakkoon. Vuoden 1957 kaivauksessa alueelle tehtiin koeoja, jossa havaittiin eteläosassa kulttuurikerrosta. Löytöinä tuli mm. kvartsikaapimia sekä kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Vuoden 1988 kaivauksessa tutkittiin vanhan päärakennuksen etelä-, kaakkois- ja itäpuolta.

Kaivauksissa todettiin, että kivikautiset asuinpaikkarakenteet alueella olivat hajanaisesti sijoittuvia ja yleensä pahoin rikkoutuneita liesikiveyksiä. Liesikiveyksiä oli ainakin 9 ja ne olivat ainakin osin tulvissa huuhtoutuneita. Löytöaineisto keskittyi niiden ympärille. Pääosa löytömateriaalista koostui kvartsi-iskoksista ja -esineistä.

Kaivaus- ja inventointitietojen perusteella arvioituna kohteiden Metsäntutkimuslaitos 1 ja 2 muodostama asuinpaikkakokonaisuus vaikuttaa pesäkkeiseltä. Sen kuntoon ja tilaan ovat vaikuttaneet pellon- ja puutarhan viljely sekä todennäköisesti tulvat. Tutkimusten perusteella asuinpaikan rannan läheiset eteläiset osat ovat säilyneet paremmin.

Pohjoisemmat osat ovat sekoittuneet mm. viljelyn vaikutuksesta. Esimerkiksi vuoden 1956 kartan mukaan asuinpaikka- alue on pääosin peltoa ja puutarhaa. Kohteen aluerajaus rekisterissä on tehty arkeologisten tutkimusten ja Maanmittauslaitoksen rinnevarjosteen perusteella.