Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat

Lapin linja-autoliikenneverkon keskuspaikkojen Kemin, Rovaniemen ja Sodankylän linja-autosemien jälleenrakentaminen toisen maailmansodan jälkeen on maassamme merkittävä liikennehistoriallinen hanke ja ilmiö. Verkosto takasi seudun asukkaiden ja tavaroiden uudenlaisen liikkuvuuden osana yhteiskunnan yleistä muutosta, vaurastumista ja laajoja rakennemuutoksia sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Rakennuskanta ajanmukaistettiin 1959-1964. Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat ovat edelleen sekä toiminnallisesti että taajamakuvallisesti keskeisiä osia yhdyskuntarakenteessa. KEMI Kemin 1960-luvun alussa valmistunut linja-autoasema sijoittuu kaupungintalon ja rautatieaseman lähiympäristöön. Modernina liike- ja palvelutilana se on varhaisimpia seudullaan.

Kemin linja-autoasema sijoittuu jälleenrakennuskauden korkeatasoista rakentamista edustavaan kortteliin, jossa on mm. Kemin työväentalo ja kolme pistetaloa. ROVANIEMI Rovaniemen linja-autoasemarakennus ja asemapiha toteutettiin arkkitehtikilpailun tuloksena, mikä tuo kohteelle erityistä merkitystä Lapin jälleenrakennuskauden ja maamme linja-autoliikenteen rakennuskulttuurikohteena.

Arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka) suunnittelema linja-autoasema valmistui vuonna 1959. Vastaavaa matkustajapalveluja kokoavaa kiinteistöyhtiön mallia, kuten myös arkkitehtonisen laadun tavoitetta, seurattiin sittemmin saman arkkitehtitoimiston suunnittelemilla Sodankylän ja Kemijärven linja-autoasemilla.

Aseman kantavana rakennustaiteellisena ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa, teema, jota Alvar Aalto muutamaa vuotta myöhemmin on soveltanut Rovaniemen Lappia-talossa. SODANKYLÄ Linja-autoaseman arkkitehtuuri on vahvasti taajamakuvaa rikastava tekijä Sodankylässä. Rakennus vuodelta 1962 on arkkitehtien Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala suunnittelema kuten Rovaniemenkin.