Vanajan kirkko

Vanajan keskiaikainen kivikirkko kirkkotarhoineen ja hautausmaineen muodostaa Hämeenlinnan alueen historiallisesta menneisyydestä kertovan saarekkeen teollisuuden, rautatien ja valtateiden puristuksessa. Suurista, sileäpintaisista, kivistä rakennetussa kirkossa on hämäläisille kirkoille tyypilliset nurkkakivet.

Länsipäädyn tiilikoristelu koostuu kaarinauhasta, siihen liittyvistä porrastetuista kolmioista, rististä sekä ympyräkomeroista. Päädyssä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, tiilestä muurattu ulkoinen saarnastuoli. Itäpäädyn ristiaiheiseen tiilikoristelun liittyy kaksi kalkkikivistä vaakunaa, joista toisen on todettu kuuluneen Tott-suvulle.

Yksilaivaista kolmetraveista kirkkosalia kattavat rengaskoristeiset tähtiholvit. Keskieurooppalainen Ristin tietä kuvaava myöhäiskeskiaikainen alttarikaappi kuluu Suomen korkeatasoisimpiin. Asehuoneen ja kirkkosalin välisen eteläportaalin ovilevy on keskiaikainen. Kirkkotarhassa oleva Harvialan kartanon omistaneen Brusin-suvun uusklassillinen hautakappeli on rakennettu 1817.

Uusgoottilainen kellotapuli kirkon itäpuolella on rakennettu 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin laatiman piirustuksen mukaan. Hautausmaa rajattiin kiviaidalla 1799-1801 ja myöhemmin sitä on useaan otteeseen laajennettu. Hirsinen porttirakennus valmistui 1839 ja viljamakasiini 1858. Kirkkotarhaa rajaavat kuusiaidat. Kirkkoraitin varrella seurakuntakoti, pappila ja huvilarakennus muodostavat oman ryhmänsä kirkon kaakkoiskulmalla.