Tursiannotko

Kohde sijaitsee Pyhäjärven Kotolahden koillisrannalla, Pirkkalankylässä. Sen länsireunalla on kallioselänteitä ja pohjoispuolella Hiidenmäen kallioalue. Tursiannotko-nimisen ojanotkon itäpuolella kulkee Pirkkalan kirkon ja Lempäälän välinen tie, Anian rantatie, josta erkanee länteen Kierikantie. Muinaisjäännösalue jatkuu pitkälle myös Anian rantatien itäpuolella.

Alueen eteläosassa on toinen notko, jossa virtaa Kotolahteen laskeva Juoksianoja. Muinaisjäännösalueen laajuus on noin 0,5x0,4 km. Osa siitä on peltoa ja niittyä, osa omakotitalo- ja kesäasutuksen käytössä, osa joutomaata. Alueelta on löytynyt erityisesti rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkakerrostumia toisiinsa sekoittuneina.

Alueella on sijainnut keskiaikaisen Pirkkalan asutuskeskus (ks. alakohde Pirkkalankylä). Lisäksi on todettu merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Kivikautinen asutus on sijainnut pääasiassa Sapalan pellolla Kierikantien eteläpuolella. Vahvimmat rautakautiset kerrokset ovat Kierikantien pohjois- ja eteläpuolella, vanhalla Sapalan pellolla sekä vanhojen pihapiirien tuntumassa tien itäpuolella.

Myös Laukaan pelloilta on rautakautisia löytöjä. Niiden länsireunaan on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa ja kuorittu peltoa. Merkkejä rautakautisesta asuinpaikasta on myös mj-alueen kaakkoisosassa, Juoksijanojan tienoilta (alakohde Juoksianoja 1). Sen koillispuolelta on lisäksi löydetty merkkejä mahdollisesta kalmistokiveyksestä tai muusta kivirakenteesta (alakohde Katajamäki).

Tursiannotkon alueella sijaitsee myös uhrilähde (alakohde Hiidenmäki). Kesällä 2001 tehtiin koekaivaus uuden navetan, Sapalan aitan ja palaneen navetan paikalla, jolloin löytyi pitkänomainen W-E-suuntainen kiveys, mahdollisesti rakennuksen perustus. Kiveyksen päältä löydettiin palanutta savea, historiallisen ajan keramiikkaa, sarvi- tai luuesineen katkelma ja värittömän pullolasin kappale.

Vuosina 2008 ja 2010 alueella tehtiin kairausta ja koekaivauksia kevyenliikenteen väyläsuunnitelmien vuoksi. Paikalla on tehty yhdystien pengerluiskan kohdalla ja läheisyydessä kaivauksia 2012, joissa on todettu rautakautiseen asuinpaikkaan viittaavia rakenteita ja löytöjä sekä historiallisen toiminnan merkkejä.

Kesän 2013 kaivauksessa tutkittiin rautakautisia ja keskiaikaisia kulttuurikerroksia, jolloin löydettiin hyvin säilynyttä luuesineistöä ja erilaisia puurakenteita. Syksyllä 2013 vielä suoritettiin rakennustyön valvontaa. Dokumentoituihin rakenteisiin sisältyi mm. uuninpohjaksi tulkittu kivi- ja puurakenne, todennäköinen aidanseiväslinja ja savirakenteita, joiden yhteydessä sijaitsi kivi-, puu- ja pärepunosrakenteita.

Vuonna 2017 tutkimuksissa saatiin talteen runsaasti rautakaudentyyppistä löytöaineistoa. Kaivauksessa dokumentoitiin kiveys (multapenkin tai seinälinjan perustus?), puulinjoja ja ojan pohjaksi tulkittu anomalia. Ne sijaitsivat kerroksissa, joista löytyi runsaasti rautakaudentyypin keramiikkaa, mutta myös hieman tiiltä ja muita historialliseen tomintaan viittaavia löytöjä.