Träskändan kartano

Träskändan kartano rakennuksineen ja puistoineen antaa edustavan kuvan 1800-luvun kartanokulttuurista pääkaupunkiseudulla. Träskändan puisto on merkittävimpiä historiallisia puistoympäristöjä maassamme. Kartanoaluetta halkoo keskiajalta periytyvä Turkua ja Viipuria yhdistänyt Suuri Rantatie, joka on säilynyt puiston alueella poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.

Träskändan historiallinen kartanoalue sijaitsee Espoon Pitkäjärven lounaispäässä, Glimsjoen ja Suuren Rantatien varrella. Kaksikerroksinen päärakennus 1920-luvulta on maisemapuiston pohjoislaidalla. Puistorakennuksia ovat mm. arkkitehti C.L. Engelin suunnittelemat uusgoottilainen viljamakasiini sekä avoin klassistinen pyörötemppeli 1820-luvulta.

Sveitsiläistyylinen latriini on rakennettu vuoden 1863 Aleksanteri II:n keisarivierailua varten arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. Puistokokonaisuutta täydentää lisäksi ns. piparkakkutalo, joka lienee saanut ulkoasunsa 1800-luvun puolivälissä. Kartanon vanhempaan rakennuskantaan kuuluvat lisäksi päärakennuksen lähellä sijaitsevat kaksi työväenasuntoa 1820- ja 1850-luvuilta.

Kartanon laaja puistoalue koostuu maisemapuistosta, puistometsästä ja luonnonmetsäalueesta ja se on suojeltu luonnonsuojelulailla. Kartanon alueella on keskiaikainen kylätontti sekä mahdollisia jäänteitä kartanon ja puiston aiemmista rakennusvaiheista. Alueella on merkittävä joukko 1800-luvun puolivälin puuleikkauksin koristeltuja talousrakennuksia.

Kartanoalueen pohjoispuolella on 1860-luvulla rakennettu ns. meijerirakennusryhmä, joka koostuu tilanhoitajan asuinrakennuksesta ja sen siipirakennuksina olevista meijeristä ja meijerikoulusta. Glimsinjoen suussa on koristeellinen pesutupa ilmeisesti 1860-luvulta. Niinikään kartanoalueen pohjoispuolella sijaitsevan, Aurora Karamzinin perustaman kansakoulun vuodelta 1891 on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström.