Skitinbäck

Nygård sijaitsee matalalla mäellä, jonka itäpuolella virtaa Skitenbäck, jonka mukaan myös kartanoa on kutsuttu Skitinbäckiksi. Kartanon päärakennuksen etupuolella pihamaalla on kivirivi, joka on todennäköisesti vanhemman rakennuksenpohjan kivijalkaa. Kivien koko ja muoto viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla 1700-lukua vanhempi rakenne.

Skitinbäck mainitaan vuosien 1555/1556 ratsumiesluettelossa ensimmäisen kerran, mutta sen juuret saattavat ulottua vuoteen 1444, jolloin Jösse Olofsson sai rälssioikeudet. Kartano oli Giösin suvun kantatilana aina 1700-luvun alkuun.