Säterigatan

Kohde sijaitsee Karjaan kaupunkialueella Kroggårdintien ja siitä etelään sijaitsevan Säterinkadun välissä Tuomarinkadun risteyksen molemmin puolin. Paikka on mänty- ja kuusimetsää kasvavaa puistoaluetta lounais - koillis -suuntaisen 1. Salpausselän eteläisessä rinteessä, jonka maaperä on pääasiassa hiekkaa.

Ympäristö on tiheään rakennettua ja monien teiden pirstomaa, mutta kanervikkoa kasvava puistoalue vaikuttaa ehjältä. Kivikaudella alue on sijainnut nykyisiä Mustionjoen ja Lepinjärven yhdistäneen merensalmen kaakkoispuolella kohoavan harjanteen eteläreunassa. Paikka on todettu 1979 (Jung) Säterinkadun varresta poimittujen keramiikka-, pii- ja kvartsilöytöjen perusteella.

Myöhemmin inventoinnissa 1982 (Hirviluoto - Suominen) on Säterinkadun pohjoisreunasta tavattu lisää löytöjä sekä kulttuurikerrosta varsinkin Tuomarinkadun länsipuolella. Tarkastuksessa 1993 (Fast) on otettu talteen Säterinkadun eteläpuolelta löydetyt kivikirves ja kampakeraaminen saviastianpala ja myöhemmin 1996 kivikirves (Fast).

Asuinpaikka todennäköisesti jatkuukin jonkin matkaa rinnettä alas etelään. Muinaisjäännös on ilmeisesti osa suurempaa kokonaisuutta, jonka laajuuutta on ympäristön muutosten takia enää vaikea määritellä. Se kuuluu todennäköisesti samaan Salpausselän rinnettä noudattelevaan asuinpaikkavyöhykkeeseen kuin 400 m koilliseen sijaitseva Malmkulla (KARJAA 57).

V. 1999 paikalla tehtiin koekaivaus ja v. 2000 pieni kaivaus. Löydöt olivat runsaat, koostuen erityisesti keramikasta, joka on pääosin määriteltävisä tyypilliseksi kampakeramiikaksi. Joukko astianpaloja on kuitenkin määritelty varhais- (I:2) ja myöhäiskampakeramiikaksi, mahdollisesti itäruotsalaiseksi kuoppakeramiikaksi (Jettböle variantti), rombikuoppakeramiikaksi ja mahdolliseksi Jäkärlän keramiikaksi.

Kiviaineisto koostuu kvartseista, piistä ja kivilajeista. Rakenteista mainittakoon löydöllinen punamultaläikkä, todennäköinen hauta, josta löytyi mm. valtaosa tyypillisen kampakeramiikan saviastiaa.