Riiski

Riiskin talo mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran 1555, jolloin sitä asui vielä Ans Savolainen (Kuorilehto 2013: 151). Talo autioitui 1580-luvulla ja se yhdistettiin Kokon taloon. Talo sijaitsi Kokon talon yläpuolella. Paikalta tunnetaan edelleen Riiski ja Riiskintörmä (Nimiarkisto). Luontevin paikka talolle olisi mahdollisesti ollut kohdassa, missä peltotasanne työntyy kohti jokea.

Tässä ranta on suhteellisen lähellä ja rinne sopivan loiva. Myös törmän alapuolinen tasanne olisi korkeutensa puolesta ollut asutukselle sopiva jo 1500-luvulla. Törmän päältä saatiin pintapoiminnassa jonkin verran historiallisen ajan asuinpaikkalöytöjä. Astialasia, punasavikeramiikkaa, sormustin, lyijykuula, rautahela, naula, sulanutta lyijyä, sulanutta lasia.

Eri puolilla aluetta oli pieniä paloja melko huonosti poltettua tiitä ja palanutta savea. Törmän alareunasta havaittiin hyvin nokista maata, tiilimurenta ja joitain kiviä. Liitupiipun varren katkelma, pari piiposliinin palaa ja mahdollisesti myös jotkin tasolasin palat viittaavat alueelle päätyneen materiaalia myös myöhemmin.

Tästä koilliseen oli toinen löytökeskittymä. Täältä havaittiin suurempia kappaleita hieman paremmin poltettua tiiltä. Ainakin ensimmäinen keskittymä voisi viitata Riiskin talon paikkaan, tosin sen laidoilta oli myös joitain uudempia löytöjä. Maaperäkairauksissa törmän reuna oli hyvin löyhää savimaata.

Mahdollisesti maata on siirtynyt aurauksessa rinteelle. Tämä vaikeutti peltomaan paksuuden ja sen alaisten kerrosten havaitsemista. Tutkimusten perusteella ei saatu varmuutta siitä onko peltokerroksen alla mahdollisesti säilynyt kulttuurikerroksia.