Nationally significant

Reposaaren yhdyskunta

Why visit

The outermost island in the Kokemäenjoki delta, facing the open waters of the Bothnian Sea, Reposaari grew up in the later 1800s around its harbour, shipyard and steam sawmill into a town in miniature whose modest wooden buildings survive from the great age of seafaring.

Look for: Seek out the six-sided wooden church of 1876 with its eight-sided bell tower, and the grandest of the merchants' villas, the three-storey Villa London, completed in 1892.

About this site

Reposaari on Kokemäenjoen suiston uloin saari Selkämeren ulapan äärellä. Reposaari yhdessä Mäntyluodon (kts. Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö) kanssa muodostaa Porin kaupungin edustalle 1800-luvun jälkipuoliskolla kasvaneen yhdyskunnan, jolla on eritoten satamatoimintojen, telakan ja höyrysahan ansiosta ollut suuri paikallinen ja valtakunnallinen merkitys.

Reposaaren taajaman säännöllinen, pitkänomainen ruutuasemakaava valmistui 1874. Yhtenäinen, vaatimaton puinen rakennuskanta on pääasiassa merenkulun kulta-ajalta 1800-luvun jälkipuolelta ja 1900-luvun alusta. Poriin kuuluva Reposaaren kaupunginosa kirkkoineen, kouluineen, hotelleineen ja vehreillä tonteilla olevine klassillishenkisine puutaloineen muodostaa pienoiskaupungin.

Reposaaren kuusikulmainen puukirkko ja kahdeksankulmainen tapuli rakennettiin 1876, kansakoulu 1877, luotsiasema 1800-luvun loppupuolella ja arkkitehti Johan Nordstrandin suunnittelema VPK:n talo 1901. Alueen rakennuskannan vanhimman osan muodostavat 1838 valmistunut hotelli ja 1800-luvun puolimaisssa rakennetut porvarishuvilat, joista näyttävin on 1892 valmistunut kolmikerroksinen Villa London.

Reposaaren entisen sahan alueeseen liittyy puinen konttorirakennus sekä yhdeksän työväenasunnon yhtenäinen ryhmä. Maan tärkeimpiin suursahoihin kuuluneesta 1995 palaneesta Reposaaren sahasta on jäljellä enää savupiippu, kun palaneen sahan rauniot kesällä 2000 on purettu. Entinen sahayhdyskunta on säilynyt tiiviinä alueena. 1896 perustetulla hautausmaalla on torpedovene S2:n uppoamisessa 1926 menehtyneiden yhteishauta, jolle pystytettiin Väinö Aaltosen veistämä ja 1930 paljastettu muistomerkki.

Nykyisessä linnakepuistossa on 1930-luvulla rakennettu betoninen bunkkeriasema ja juoksuhautoja. Reposaaren puinen luotsiasema kuuluu sataman rakennuskantaan ja on harvinainen esimerkki varhaisten satamaluotsien toiminnasta. Satamatoiminnot, telakka ja höyrysaha muodostivat elinkeinollisen perustan 1960- ja 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen keskittäminen ja kilpailun kiristyminen on saanut ne lopettamaan toimintansa.

Official description (in Finnish)

Heritage Agency record