Punkaharju

Punkaharju, noin seitsemän kilometrin pituinen kapea harjujakso, on Suomen tunnetuin jääkauden muodostelma. Kansallismaisemakokonaisuutta täydentävät merkittävät historialliset maisemamatkailuun, metsänhoitoon, terveydenhuoltoon ja maanpuolustukseen liittyvät arkkitehtuurinähtävyydet ja muistomerkit.

Punkaharjulla sijaitseva Valtionhotelli on alueen vanhinta rakennuskerrostumaa ja se liittyy 1840 perustetun kruununpuiston historiaan. Korkealla harjulla sijaitsevan hotellin puinen päärakennus on rakennettu alkuaan 1845 intendentti E.B. Lohrmann suunnitelman mukaan kruununpuiston metsänvartijain asunnoksi ja matkailijoiden majoitustilaksi.

Tätä tornillista, sveitsiläistyylistä rakennusta on laajennettu 1879, 1893 ja 1899 hotellin tarpeisiin. Erillinen, ns. Keisarinnan huvila on vuodelta 1898. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi pihapiirin 1896 valmistunut asuin- ja talousrakennus sekä viinikellari, hirsinen rantasauna ja laivalaiturin tuntumassa oleva rantapaviljonki.

Hotelli Finlandia, joka nykyisin on osa Punkaharjun kuntoutussairaalaa, rakennettiin 1914 Ivar ja Walter Thomén suunnitelmien mukaan moderniksi ensiluokkaiseksi hotelliksi kasvaneen matkailun tarpeisiin. Valtionhotelli ja Finlandia ovat Suomen maisemamatkailuun liittyviä keskeisiä rakennusmuistomerkkejä ja merkittävä historiallinen lisä Punkaharjun kansallismaisemassa.

Kruununpuiston perintöä vaalineen Metsäntutkimuslaitoksen rakennuskanta ja tutkimusmetsiköt sijaitsivat harjun keskeisessä osassa. Alue rakennuksineen siirtyi 2008 Metsähallitukselle. Metsämuseo Lusto avattiin 1994, ja se edustaa harjun uusinta kulttuurikerrostumaa. Punkaharjun kansallismaisemassa sijaitseva Takaharjun parantola on rakennettu 1900-luvun alkupuolella Onni Tarjanteen kokonaissuunnitelman mukaan.

Varsinainen parantola on lähes 135 metrin pituinen, pulpettikattoisten rakennusmassojen ja avoimien ulkohallien vuorottelusta koostuva sairaalarakennus. Parantolan alueella on entinen ylilääkärin jugendhuvila sekä puinen hoitajien asuinrakennus ja sen talousrakennus. "Arkkitehti Tarjanne pyrki parantolan pohjaratkaisuissa ja myös konstruktioissa löytämään samalla taloudellisen ja lääketieteellisesti ajanmukaisimman ratkaisun.

Merkittäväksi rakennustaiteelliseksi monumentiksi sen tekee varsinkin hienostunut fasadiarkkitehtuuri. Tyylillisesti se edustaa aikansa kaikkein edistyneintä suuntausta, joka nojautui kansainvälisiin rationalistisiin arkkitehtuuri-ideoihin ja poikkesi meillä yleisimmin suositusta kansallisromanttisesta jugendista", luonnehti muinaistieteellinen toimikunta Takaharjun rakennusten säilyttämistä vaatineessa lausunnossaan 1966.

Savonlinna-Elisenvaara -radalle (1908) valmistunut Punkaharjun asema on arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen kansallisromanttinen rautatierakennus. Asema-alueella on poikkeuksellisen komea puusto, mm. pitkä lehmuskuja asemarakennuksen eteläpuolella. Tuunaansalmen sillan kupeessa on ratavartijan talo talousrakennuksineen.

Tien toisella puolella on entinen lossivahdin talo. Asema-alue sijaitsee Punkaharjun luonnonsuojelualueella. Punkaharjun strategisesta merkityksestä kertovat venäläisten 1700-luvun lopulla ja Suomen sodan kynnyksellä kaivamat maavarustukset, joita on säilynyt maastossa eri puolilla harjua sekä Salpalinjan toisen maailmansodan aikaiset puolustusrakenteet.