Permortan

Permortan rautakautista asuinpaikka- ja röykkiöaluetta tutkittiin vuosina 1987 ja 1988 uuden ratalinjan rakentamisen takia. Kaivauksissa tutkittiin asuinpaikka ja ratalinjalla sijainneet röykkiöt. Alueella sijanneista röykkiöistä on vielä seitsemän jäljellä. Kolme röykkiöistä on matalia, kallionkoloon tai sen päälle kasattuja läpimitaltaan 3-4 metriä ja muodoltaan epämääräisiä (Laurénin kartoitus v. 1987, röykkiöt 7-8).

Ne on kasattu radan koillispuolella olevan kallion harjanteen koillisreunaan, noin 70 metriä Billnäsin tien eteläpuolella. Radan lounaispuolella on neljä röykkiötä, joista rataa lähimpänä oleva on melko epämääräinen (Laurén röykkiöt 3, 10-12) . Röykkiöitten 10 ja 12 muoto on vaikeasti hahmotettavissa, sen sijaan röykkiö 11 on pyöreähkö, halkaisijaltaan noin 7 metriä ja puolisen metriä korkea.

Röykkiö on täysin sammalen peittämä. Ampumaradan tien ja radan välisessä kosteassa sekametsässä on lisäksi kivikasa, joka ei luultavasti ole esihistoriallinen vaan lähinnä peltorauniota muistuttava. Röykkiöiden lisäksi ampumaradan tien risteyksen kohdalla, heti Sjösängin tien pohjoispuolella on viitisenkymmentä metriä pitkä kivivalli, jonka tarkoitus on epäselvä.