Why visit
Built by Herman Fleming in the mid-1600s, Louhisaari rises on a rock by Mynämäenlahti bay, and together with Askainen Church forms a rare unity of time and landscape — only two such high-noble manors of Sweden's great-power era survive in Finland.
Look for: Climb to the third floor: its halls' original ceiling paintings make it the only surviving great-power-era reception space in Finland. Note too the sandstone inscription tablet above the baroque portal, dated 1655 and 1761.
About this site
Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko muodostavat ainutlaatuisen ajallisesti ja maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Suurvalta-ajan huomattavimpiin rakennushankkeisiin Suomen puoleisessa valtakunnan osassa kuuluva Louhisaaren maisemarakenne periytyy keskiajalta ja kulttuurimaiseman peruspiirteet heijastavat suurvaltakaudella kehittynyttä kartanomiljöötä.
Louhisaari ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin rakennettu Pernajan Sarvilahti ovat Suomessa ainoat suurvalta-ajan arkkitehtuuri-ideaalin mukaan rakennetut ylhäisaatelin asuinkartanot. Louhisaari on Herman Flemingin 1600-luvun puolivälissä rakennuttama kartanokokonaisuus. Keskiaikainen asuinkartano sijaitsee pitkälle sisämaahan työntyvän Mynämäenlahden etelärannalla aikoinaan meren äärellä olleella kalliolla.
Kolmikerroksinen, korkean hollantilaiskaton kattama linna on saanut vaikutteensa hollantilaisesta palatsiarkkitehtuurista. Barokkiportaalin yläpuolella on hiekkakivinen inskriptiotaulu vuosiluvuin 1655 ja 1761 (renovatum). Toinen kerros, jonka kiinteä sisustus on muutettu rokokootyyliseksi Chr. Fr. Schröderin mukaan 1760-1770-luvulla, on ollut varsinainen asuinkerros.
Kolmas kerros, jonka saleissa on säilynyt alkuperäisiä kattomaalauksia, on ainoa suurvalta-ajalta säilynyt edustustila Suomessa. Hiekkapintainen kunniapiha rajautuu päärakennukseen ja kahteen 1600-luvun sivurakennukseen. Sivurakennusten yläosasta aumattu satulakattomuoto on 1770-luvun korjauksesta. Kartanon puisto, joka laajenee puistometsänä läheiseen Myllykallion metsikköön ja Temppelinmäelle, on peruspiirteiltään 1700-luvun lopusta.
Puistossa meren rantaviivalla on Mannerheimien 1825 rakennuttama kylpylärakennus, jonka suunnittelija on mitä todennäköisimmin C.L. Engel. Kartanon pääsisäänkäynnin akseliin istutettu, lopullisen linjauksensa 1700-luvun alkupuolella saanut koivukuja yhdistää kartanon Askaisten kirkkoon. Kivikirkko ja sen esineistö kuvastavat kartanon ja seurakunnan kiinteätä suhdetta aina 1800-luvulle saakka.
Vaaleaksi kalkitussa kirkossa on hollantilaistyylinen, lappeiltaan kaartuva paanukatto. Yksilaivaisen ja kolmitraveisen, kauttaaltaan valkoiseksi kalkitun kirkkosalin kahdeksanjakoiset holvit ovat ruoteettomat. Kirkon lyijylasipuitteiset ikkunat ovat maamme vanhimmat. Niissä on säilynyt vuodelta 1653 olevia lasiruutuja.
Ovilevyjen vinoneliöpaneelit sekä lyötteet ja avaimet ovat 1600-luvulta. Kirkkosalin kiinteään sisustukseen kuuluvat kuoripenkit, alttarikaide, herrasväen lehterit kuorin kummallakin puolella sekä Herman Flemingin ja hänen vaimonsa Kristina Rosladenin lahjoittama flensburgilaisen Claus Gabrielin tammesta veistämä rehevää barokkityyliä edustava saarnastuoli kaikukatoksineen.
Lisäksi kirkossa on useita Fleming-suvun jäsenten hautausvaakunoita. Louhisaaresta johtavan puistotien päätteenä olevan Mikael Piimäsen johdolla vuonna 1779 rakennetun paanukattoisen kellotapulin leveä pohjakerros on kiveä ja valkoiseksi rapattu. Kellotaso on kahdeksankulmainen ja sen päätteenä on viiriin päättyvä sipulikupoli.
Keskiaikaista muotoa edustava kirkonkello sekä 1500-luvun tyyppiä oleva kello ovat perimätiedon mukaan Louhisaaren kartanon lahjoittamat. Kolmas kello on valettu Tallinnassa 1548. Kirkkoa ympäröi lehtipuiden reunustama kirkkotarha, jonka eteläreunassa oleva kreivillisen ja vapaaherrallisen Mannerheim-suvun uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1823 on C.L. Engelin piirtämä. Louhisaaren kartano ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema ovat osa Mynämäenlahden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
Official description (in Finnish)
