Why visit
In the fertile valley between the Perniönjoki and Kiskonjoki rivers, Latokartano's historical landscape carries an unusually rich depth of time from the Middle Ages onward, formed by Näs manor and the surrounding villages of Swedish origin.
Look for: At the Latokartanonkoski rapids stand the remains of the ironworks founded in 1830 and a ruined mill; the medieval line of the Great Coastal Road crosses the area.
About this site
Latokartanon kulttuuriympäristön perusrakenne juontuu keskiajalta ja sen muodostavat nykyinen Näsen kartano tilakeskuksineen sekä sitä ympäröivät keskiaikaista ruotsalaisperäistä uudisasutusta olevat kylät. Perniönjoen ja Kiskonjoen välisessä viljavassa laaksossa sijaitsevan Latokartanon historiallinen ympäristö muodostaa monipuolisen kohteen, jonka ajallinen syvyys on suuri ja jonka kerrostuneisuus on poikkeuksellisen rikas.
Perniönjoen pohjoispuolen asutuksella on rautakautiset juuret ja se edustaa Periniönjokilaakson suomenkielistä kanta-asutusta. Näsen kartanokeskus rakennuksineen on ollut asuttu 1690-luvulta lähtien, mutta kartanon kahden edeltävän vaiheen - 1500-1600-lukujen Näsen kuninkaankartanon sekä keskiaikaisen Helgån - Pyhäjoen - sijaintipaikat ovat säilyneet Muntolannokalla ja nykyisen Vanhakartanon tilan alueella.
Keskiaikaista kehitystä ilmentävät myöskin Kalkkipuodinmäellä olevan, oletettavasti 1500-luvulla autioituneen kylän jäänteet. Alueen uudempia kerrostumia edustavat sen eteläosassa myllynraunio ja vuonna 1830 perustetun ruukin jäänteet Latokartanonkoskella sekä näistä länteen sijaitsevat Kuuston ruukin jäännökset. 1800-luvun teollista kehitystä edustavat myös Vanhakartanon lähellä sijainneen viinanpolttimon jäänteet.
Latokartanon alueen poikki kulkee oletettavasti Suuren rantatien keskiaikainen, uuden ajan alun linjaus. Lisäksi alueella on kahden markkinapaikan jäänteet Vanhakartanolla ja Muntolannokalla. Nykyisen Näsen kartanon mansardikattoinen päärakennus on peräisin kustavilaiselta kaudelta, todennäköisesti 1790-luvulta.
Sen nykyinen ulkoasu on vuodelta 1925. Arkkitehtien Alex. Nyströmin ja K.G. Björkenheimin laatimien ennallistamissuunnitelmien mukaan tehdyssä korjauksessa kustavilaiseen perusvolyymiin liitettiin klassillisia aiheita, kuten päätykolmiollinen poikkipääty ja pilareiden kannattelema avokuisti yläpuolisine parvekkeineen. Symmetriset siipirakennukset ja lukuisat talousrakennukset muodostavat peltomaisemasta nousevan tiheän rakennuskokonaisuuden.
Official description (in Finnish)
