Laihia

Laihia oli keskiajalla syntyneeseen Panelian jakokuntaan kuulunut ruotsalaisen oikeuden kylä. 1560-luvulla kylässä oli kruununverojen kannon yhteydessä laaditun maakirjan perusteella kolme tilaa, joista kaikki olivat verotiloja. Kohteen aluerajaus on piirretty vuoden 1777 isojaon karttaan perusteella.

Muinaisjäännösrekisteriin kirjattu Isotalon löytöpaikka (1000034712) sijoittuu isojaonkartassa asutuksi merkitylle alueelle. Löytöpaikaan kirjattuja peltolöytöjä ovat keskiaikainen armoistuinsormus, kaksi kantasormusta, 1575–92 käytössä ollut Juhana III:n äyri sekä pääasiassa 1600–1800-luvuille ajoitettuja löytöjä.

Vuoden 1907 senaatin kartan perusteella asutus näyttää sittemmin siirtyneen etäämmälle Isotalon ja Erkkilän tilojen alueille, vaikkakin Järvenpään tilan sijainti vastaa edelleen vuoden 1777 kartan tietoja.