Haapaniemen linna

Haapaniemen kartanon päärakennuksen lounaispuolella on kivestä rakennetun keskiaikaisen aateliskartanon jäännökset, jotka on restauroitu II maailmansodan jälkeen. Haapaniemen säterin kartanolinnan rakentaminen aloitettiin 1450-luvulla ja sitä jatkettiin noin vuoteen 1525. Vanhin nimeltä tunnettu omistaja on Krister Frille vuodelta 1463.

Myöhemmin linna siirtyi Horn-suvun haltuun ja se toimi Hornien pääkartanona 1540-luvulle. Linnan rapistuminen alkoi 1600-luvulla ja se oli raunioitunut 1700-luvun puoliväliin mennessä. Vuoden 1707 maakirjakartan perusteella linnaa on ympäröinyt umpipiha rakennuksineen. Ilmeisesti tähän asutusvaiheeseen liittyvien rakennusten perustukset ovat nähtävissä linnan kaakkoispuolella.

Nykyisen kartanon päärakennus on rakennettu 1720-luvulla. 1920-luvulla rakennuksen ulkoasua ja sisätilajärjestystä muutettiin. Päärakennuksen koillispuolella, aitasta muutama kymmenen metriä koilliseen nousee ylös rinteeseen pellon suunnasta vanha umpeen kasvanut tienpohja, ilmeisesti kirkolta kartanoon johtaneen tien linja (vrt.

Kuninkaan kartasto 1700-l. lopulta). Rinteen yläosan tasanteella tien molemmin puolin on melko suuret rakennuksen perustukset, kivijalkoja ja kiukaan jäännös. Myös näistä länteen mäen päällä on tasanne, jossa lienee rakennnusten perustoja, kivirivejä ja kuoppia. Kartanon luoteispuolella on ilmeisesti tervahauta järven niemekkeessä.