Hakoistenlinna

Muinaislinna kohoaa Kernaalanjärven pohjoispäästä alkavan Räikälänjoen suusta vajaan kilometrin länteen. Hakoisten kartanon rakennukset sijaitsevat siitä itään ja itäkaakkoon. Muinaislinnaa ympäröi noin kahden neliökilometrin laajuinen vahvistettu suoja-alue. Kallio, jonka lakea kiertää kivivalli, on jyrkkärinteinen.

Vallin sisäpuolella on kaksihuoneisen, harmaakivestä ja tiilestä tehdyn rakennuksen jäännökset. Itälaidalla on vallihaudalla eristetty esilinna, jossa on ollut vesisäiliö ja puinen rakennus. Kaivauksissa löydetyn esineistön mukaan linna on varhaiskeskiajalta. Rakennusajankohdasta ei kuitenkaan olla yksimielisiä, ja linna on saattanut olla käytössä jo rautakaudella.

Sitä pidetään myös Hämeen linnan edeltäjänä, jonka Birger Jaarli olisi perustanut Hämeeseen vuoden 1239 ristiretken jälkeen. Muinaislinna on osa merkittävää maisema-aluetta, ja kulttuuriperinnön kerroksellisuus on hyvin nähtävissä. Muinaislinnan juurella sijaitseva kartano rakennuksineen ja puistoineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja ne ovat säilyneet perinteisessä asussaan.

Rakennuksia ympäröivä puisto on englantilaistyylinen. Kartanoon johtaa pitkä koivukuja, joka halkoo avointa viljelysmaisemaa. Hakoisten linnavuoren ja sen suoja-alueen rajat on vahvistettu Hämeen lääninhallituksen päätöksellä vuonna 1972 (hallinnollista aineistoa vuosilta 196–1989 (Fia:18), diaarinro: E1350/IV/1989)