Keijärvi

Autioitunut kylänpaikka sijaitsee kylätien reunustamalla mäenkumpareella, peltojen ja järvenrantarinteen ympäröimänä. Mäellä kasvaa iäkästä sekametsää. Paikalla erottuu useita pienikokoisten rakennusten kiviperustojen katkelmia sekä röykkiöitä, jotka vaikuttavat tulisijojen jäännöksiltä. Kirjallisissa lähteissä Keijärvi mainitaan mm.

Suomen asutuksen yleisluettelossa vuodelta 1560 yhdeksän talon kylänä. Kylätontti sijaitsi mahdollisesti jo tuolloin nykyisellä paikalla; vuoden 1560 asutusluettelon suhteellisen suurpiirteisen kartan mukaan näin voisi olla. Isojakokartassa ja Kuninkaan kartastossa kylänpaikka sijaitsi ko, mäellä, järven tuntumassa.

Isonjaon aikaan kylässä oli kolmen talon tontit rakennuksineen: Eerolan tila (nro 1), Ollila (nro 2) ja Siukola (nro 3). Tontit olivat etelä-pohjois -suuntaisesti järven rannassa ja mäellä. Hekki Ylikankaan mukaan nuijamiesten pääjoukko eteni pohjoissuunnasta ja majoittui joulukuun lopussa 1596 Keijärven kylään, mistä se siirtyi joulupäivänä Nokian kartanoon (Ylikangas 1978:158-159).

On mahdollista, että kylän tonttimaa sijaitsi tuolloin samalla paikalla, kuin 1700-luvun isojakokartassa. Tästä vaiheesta on säilynyt Pirkkalan kirkkoherralle osoitettu kirje, joka on päivätty jouluaattona 1596 Keijärvellä. Vuoden 2018 koekaivauksissa kylätontin rajausta pystyttiin tarkentamaan.