Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo

Helsingin Käpylässä sijaitsevat asuinalueet Puu-Käpylä ja Käpylän länsiosa sekä Käärmetalo ovat Olympiakylän ja Kisakylän rinnalla keskeisiä kohteita suomalaisen sosiaalisen asuntotuotannon, asuinalueiden asemakaavoituksen ja asuntosuunnittelun sekä -rakentamisen historiassa. Mäkelänkadun varrella sijaitseva arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema Käärmetalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Puu-Käpylän ja Käpylän länsiosan puutaloalueiden rakentamisen taustalla vaikuttavat samat yhteiskunnalliset, arkkitehtoniset ja kaavoitukselliset pyrkimykset. Molemmat ovat 1900-luvun alun teollistumisen myötä syntynyttä asuntopulaa ratkaisemaan perustettuja rakennustaiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia työväestön asuntoalueita, joissa yhdistyvät englantilainen puutarhakaupunki-ideologia ja suomalainen puukaupunkiperinne.

Niiden yhtenäinen kaupunkikuva liittyy 1920-luvun suomalaisen kaupunkisuunnittelun ihanteisiin. Puu-Käpylän puutarhakaupunginosan kaava perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin. 1920-luvun alussa rakennetun alueen halki kulkevan pääpuistokadun eli Pohjolankadun varrella ja lähiympäristössä ovat Helsingin Kansanasunnot Oy:n rakentamat yleensä neljän asunnon vuokratalot.

Asunto-osuuskuntien Käpylä ja Käpy toteuttamat alkujaan kahden perheen talot sijaitsevat reuna-alueilla. Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemissa maavärein maalatuissa puutaloissa on klassisesta arkkitehtuurista tuttuja yksityiskohtia. Arkkitehti Akseli Toivosen kehittämä standardoitu elementtirakenne on mahdollistanut talojen nopean rakentamisen vähäisellä työvoimalla.

Puu-Käpylässä on maan ensimmäinen kaupunkikeskustan ulkopuolelle tehty "lähiökirkko". Vaaleaksi rapatun kirkon siipirakennuksen edessä on puutarhamainen piha. Kirkon sisäänkäyntipäädyn oikealta laidalta nousee matala kellotorni. Kirkko- ja seurakuntasali ovat yhdistettävissä. Mäkelänkatu erottaa Puu-Käpylän ja Käpylän länsipuolen, jossa asuintalot ovat asukkaiden rakentamia. 1920-luvun puolivälissä vaihtelevaan maastoon taitavasti sovitetut puiset asuinrakennukset ovat tien varressa ja kortteleiden keskellä on laaja yksityispihoista muodostuva vihervyöhyke.

Yhtenäisen kaupunkikuvan rakentumista ovat ohjanneet julkisivukaaviot. Useimmat Länsi-Käpylän rakennuspiirustukset ovat tunnettujen arkkitehtien signeeramia. Noin 120:lla tontilla olevat yhden ja kahden perheen omakotitalot ovat hyvin säilyneet ja säilyttäneet ominaispiirteensä. Sosiaaliseen asuntotuotantoon lukeutuva, arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema ns.

Käärmetalo on Helsingin kaupungin rakennuttama. Maastonmuotoja ja edullisia ilmansuuntia seuraileva vapaamuotoinen Käärmetalo on 1949 säädetyn arava-lain mukaan rahoitetussa ja suunnitellussa nk. suurperheisten asuinrakennusryhmässä on lähes 200 asuntoa. Huoneistojen väliset poikittaiset kantavat väliseinät jäsentävät rakennuksen julkisivuja. Palvelurakennuksessa on päiväkoti, pesutupa, sauna ja uima-allas. Luonnonkivimuuri rajaa vaihtelevan asuinmiljöön Mäkelänkadusta.