Kangasalan näkötornit

Kangasalan näkötornit on rakennettu paikoille, joilta kuninkaat, keisarit ja runoilijat ovat ylistäneet maisemaa, joten niihin liittyvät erityiset arvot painottuvat paitsi henkilö- ja kulttuurihistoriaan myös Kangasalan harjuilta avautuviin näkymiin. Rakennushistoriallisilta arvoiltaan näkötornit ovat sen sijaan vaihtelevia.

Kangasalan harjuille on rakennettu näkötorneja 1880-luvulta alkaen. Näkötorneihin liittyvät olennaisena osana laajat näkymät kansallisen leiman saaneisiin luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Haralanharjun vuori kohoaa Kangasalan kirkonkylän pohjoispuolella. Vieraillessaan kesällä 1853 Franssilassa Zachris Topelius kävi Haralan eli Harjulan laella ja tämän innoittamana hän kirjoitti runon Kesäpäivä Kangasalla.

Tornin juurella on asiasta muistuttava Topeliuksen muistomerkki. Laulun säveltäjä Gabriel Linsén vieraili siellä kesällä 1863. Haralanharjun näkötorni rakennettiin runon saaman kuuluisuuden myötä. Torni on tuhoutunut tulipalossa tammikuussa 2007, mutta sen tilalle on rakennettu uusi. Näkötornista on avautunut laajat näköalat yli Haralanharjun luonnon- ja kulttuurimaiseman.

Havisevalahden perukoilla on asutus- ja viljelymaisemaa, jonka läpi vanha maantie kulkee. Mäen rinteellä on entistä mäkitupa- ja torppa-asutusta, joka on rakennuskannaltaan pääosin uusiutunutta. Keisarinharju on Roineen ja Villikanlahden välisen kapean kannaksen pohjoispäässä. Keisarinharjun 2000 valmistunut, uusittu, puinen ja kuusikulmainen torni on tuhoutunut tuhopoltossa kesällä 2006.

Kangasalan kirkonkylälle, Vesijärven ja ja Kirkkojärven väliselle kannakselle 1931 valmistunut Kirkkoharjun näkötorni on Suomen ensimmäinen, ja Stadionin tornin ohella ainoa, funkistorni. Rakennus on rapattu ja maalattu vaaleanruskeaksi. Tornirakennukseen liittyy matala, pyöreäkulmainen ja nauhaikkunainen rakennusosa, jonka päällä on katoton metallikaiteiden reunustama terassi.

Itse torni on pyöreä ja umpinainen ja vaakasuuntaisten vyöhykkeiden jakama. Kirkkoharjun itäpuolella levittäytyy edustava viljelytasanko, jota halkovat Sorolan ja Tavelan kartanoiden koivukujat. Kartanoiden lisäksi maisemakokonaisuuteen kuuluvat pappilat sekä Karttialan ja Saikun rakennusryhmät. Vehoniemen nykyinen näkötorni on rakennettu 1927 Vehoniemenharjun puistomaisen metsän keskelle, Roineen ja Villikanlahden väliselle kapealle kannakselle.

Puurakenteinen torni on nelikulmainen ja ylöspäin suippeneva. Näköalatasanne erottuu tornin päässä leveämpänä, neliskulmaisena ja katettuna avoterassina. Torni on maalattu punertavaksi.