Kalevan kirkko ja kaupunginosa

Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki. Kalevan alue sijaitsee Tampereen rautatieaseman ja Tammelan kaupungiosan itäpuolella, entisillä Tammelan vainioilla.

Ydin on Kalevan puistotien ja Kaupinkadun välillä sijaitseva Liisankallio, jonka asemakaavan on laatinut arkkitehti Elis Kaalamo 1930-luvulla. Sotien jälkeen hyvin toteutuneessa asemakaavassa on painotettu avointa korttelirakennetta sekä luonnonvalon ja puistoalueiden merkitystä. Samat suunnitteluperiaatteet ovat ohjanneet myös pala palalta Liisankallion jatkeeksi sotien jälkeen kaavoitettujen Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien rakentamista.

Kalevan asuinrakentaminen koostuu lamelli- ja tornitaloista, jotka on rakennettu pääosin 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Kaupunginosan liikehuoneistot on sijoitettu pääosin Kaalamon asemakaavan avaamien uusien pääväylien, Sammonkadun ja Teiskontien leveiden puistokatujen sekä asuntoaluetta rajaavan Kalevan puistotien, varteen.

Ensimmäisen rakennusvaiheen keskeisiin alueisiin kuuluvat lisäksi Kaskitien ja Ilmarinkadun varrelle rakennetut lamellitalot. Alkuvaiheen rakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck ja Alvar Aalto. Liisankalliolla oleva Kalevan kirkko seisoo veistoksellisen vapaasti.

Sen ulkoseinät muodostuvat eri kokoisista kuperista ja koverista, vaaleankeltaisella tiilellä verhoilluista betonikouruista, joiden välisissä aukoissa on kapeat ylhäältä alas ulottuvat lähes seinän korkuiset ikkunanauhat. Tasakaton huipulla on pieni ristinmuotoinen kellotorni. Ulkoneva muuri johtaa pääovelle.

Seurakuntakeskuksen tilat on sijoitettu kirkon eteläsivulla olevaan sivurakennukseen. Kellarikerroksessa on suuri seurakuntasali ja teknisiä tiloja. Kalevan kirkko kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Kalevan tornien kymmenen tornia on sijoitettu kolmen ryhmiin.

Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi matalaa liikerakennusta. Kalevankartanon asuin- ja liikerakennukset sijaitsevat korttelialueen reunoilla jättäen keskelleen pihan. Viiden korkean, rapatun pistetalon ohella kokonaisuuteen liittyy punatiilipintaisia, kapearunkoisia ja pitkiä lamellitaloja. Sampolan rakennus on Kalevan kaupunginosan kärjessä, Kalevan kirkkoon päättyvän aukion laidalla.

Tiloissa toimii koulu, työväenopisto ja pihan uudisrakennuksessa kirjasto. Sammonkadun varrella on kolme- ja neljäkerroksinen rakennusosa, joka jakaantuu kahdeksi eri siiveksi. Niiden väliin jää keskusaula, juhlasali ja pääsisäänkäynti. Koulutilat ovat päärakennuksen takana. Siipien väliin on jäänyt alunperin avoin piha, jonka paikalle on rakennettu kirjaston uudisrakennus 2003.