Joensuun rantapuistovyöhyke

Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannassa muodostaa kaupungin historiallisten rakennusten ja puistojen vyöhykkeen, jossa julkisten rakennusten sijoittelu perustuu empirekaavaan. Rantapuistovyöhyke sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisena ruutukaava-alueen ja Pielisjoen väliselle kaistaleelle. Kaupungin matkustajasatama on puistoalueen etelälaidassa.

Pielisjoen kanavointihankkeeseen kuulunut ensimmäinen kanava Joensuun sulku vuodelta 1877 rajaa puistoa ja on oleellinen osa kaupunkikuvaa. (Ks. myös erillinen teemakohde Pielisjoen kanavat.) Puistovyöhykkeellä on joukko julkisia rakennuksia. Eteläpäässä on tullikamari ja arkadikatoksella varustettu pakkahuone.

Joensuun kaupungintalo sijaitsee puistossa ruutukaavan toriakselin päätteenä. Kaupungintalon edessä on Vapauden puisto, jonka länsipuolelta avautuu kauppatori ja alunperin poikki koko ruutukaava-alueen ulottuva Siltakadun ja Koskikadun välinen avoin korttelisto, joka 1890-luvulta lähtien on muodostunut koulujen korttelistoksi.

Kauppatoria reunustavat asuin- ja liiketalot Teräskulma, Yhdyslinna ja Pankkitalo sekä liiketalo Valtakulma. Kaupungintalo on rakennettu arkkitehti Eliel Saarisen 1911 tekemien suunnitelmien mukaan. Nelikerroksinen kaupungintalo on rakennettu punatiilestä ja sen pääjulkisivua dominoivat kahden keskimmäisen kerroksen kaari-ikkuna-aiheet, pilasterien veistoshahmot sekä Helsingin rautatieaseman arkkitehtuurista tuttu torni.

Neliömäisen sisäpihan ympärille rakennettuihin tiloihin sijoitettiin alkuaan kaupungin kanslioiden ja virastojen lisäksi kaupunginkirjasto ja teatteri ravintoloineen. Porrastilojen ja salien interiöörien kiinteä sisustus seuraa jugend-arkkitehtuurin muoto- ja koristekieltä. Rantapuistoa sivuavan Rantakadun varrella on säilynyt vanhaa puutalokantaa, joista vanhimmat ovat kaupungin syntyvaiheesta 1800-luvun puolivälistä.

Kokonaisuuteen voidaan laskea myös koskien välisellä saarella sijaitseva, Pielisjoen linnana tunnettu entinen kruununmakasiini. Pielisjoen rakennettuun maisemaan kuuluu joen länsiranta aina Siihtalan luotsiasemalle saakka. Joen itärannalla on kaupunkikuvallisesti merkittävä ryhmä kaupan keskusliikkeiden varastorakennuksia sekä entinen Schaumanin tehtaan alue, jossa on mm. arkkitehti Alvar Aallon 1928 suunnittelema isännöitsijän asuinrakennus ja arkkitehtitoimisto Harmia & Bäckmanin Virkailijatalo vuodelta 1950.