Helsingin vanha kirkko

Puukirkko, pitkäkirkko. Empiretyylinen puinen Vanha kirkko lehtevän puistoksi muuttuneen kirkkotarhan kupeessa on harvinaislaatuinen historiallinen muistomerkki Helsingin ydinkeskustassa. Pohjaltaan suorakaiteen muotoisesta runkohuoneesta ulkonee päädyissä eteishuone ja sakaristo. Pitkillä sivuilla on leveät eteishuoneet kahden puolen lehterille nousevine portaineen.

Vaakalaudoitettuja ulkoseiniä jäsentävät toskanalaiset pilasterit. Palkiston ja hammastuksella korostetun kattolistan yläpuolelle sijoittuvat runkohuoneen attikaseinämän ohella sakariston ja eteishuoneiden päätykolmiot. Pitkäkirkko saa näin ollen ulkoarkkitehtuurissa keskeisrakennuksen piirteitä, joita entisestään korostaa katolla kohoava suhteellisen kookas nelisivuinen avotorni.

Tiilipilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan. Keskilaivan katteena on puinen tynnyriholvi, sivulaivoissa on tasakatot. Lehterit reunustavat keskilaivaa kaikilla sivuilla. Saarnastuoli vuodelta 1726 on peräisin Senaatintorilla sijainneesta Ulrika Eleonoran kirkosta. Alttaritaulun aiheena on lapsia siunaava Jeesus ja se on hovimaalari R.W. Ekmanin tekemä.

Kirkko ympäröi laaja puistoksi muuttunut kirkkotarha, jossa on säilynyt yli neljäkymmentä vanhojen helsinkiläissukujen hautamuistomerkkiä. Bulevardilta kirkolle johtaa Engelin piirtämä kolmiaukkoinen porttirakennus vuodelta 1828, muilta osin kirkkotarha on aitaamaton. Engelin suunnittelema on myös Johan Sederholmin uusklassillinen hautakappeli.

Sen vieressä on J.A Ehrenströmin piirtämä kenraalimajuri Heribert Conrad Reuterskiöldin (k. 1821) hautamuistomerkki. Kaksiosaisella jalustalla lepäävä kiilloitettu graniittikuutio on uusklassismin muotokielen merkittävimpiä hautamuistomerkkejä Suomessa. Vanhan kirkon puistossa on myös kolme 1920-luvun alussa tehtyä julkista muistomerkkiä: Eestin vapaussodan vapaaehtoisten haudalla olevasta muistomerkistä ovat vastanneet arkkitehti J.S. Sirén ja kuvanveistäjä Into Saxelin, Valkokaartilaisten muistomerkistä arkkitehti Erik Bryggman ja kuvanveistäjä Elias Ilkka sekä Helsingin valtauksessa kaatuneiden saksalaisten muistomerkista J.S. Sirén yhdessä kuvanveistäjä Gunnar Finnen kanssa.

Vanhan kirkon puisto oli toiminut tilapäisenä hautausmaana ruttoepidemian aikana 1710. Alueelle oli perustettu 1790 Kampin hautausmaa. Se oli käytössä vuoteen 1829, jolloin uusi hautausmaa Lapinlahdessa vihittiin. Vuodesta 1900 Helsingin kaupunginpuutarhuri on vastannut yleiseksi kävely- ja leikkipuistoksi muuttuneen kirkkotarhan hoidosta.