Helsingin Kauppatori rajaavine rakennuksineen

Kauppatori on yksi keisarin 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi julistamaan Helsinkiin muodostetuista tärkeistä aukioista. Suoraan merelle avautuva Kauppatori kuuluu Esplanadin, Senaatintorin ja Unioninkadun muodostamaan kaupunkitilojen kokonaisuuteen. Aukiota reunustavat tärkeät rakennukset kuten Tasavallan presidentin linna, Helsingin päävartio, Korkeimman oikeuden talo, Ruotsin lähetystötalo ja mm.

Helsingin kaupungintalo ovat tausta-arkkitehtuurina 1800-luvun alkupuolelta jatkuneelle, eläväiselle toritoiminnalle. Kauppatori on osa Helsingin merellistä julkisivua ja Senaatintorin ohella kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kauppatorin alkuperäiset osatekijät - porvaristalojen rakennusrivi, itse toriaukio, satama-altaat ja laiturit - perustuvat Ehrenströmin laatimaan asemakaavaan, jonka keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen pohjaksi 1812.

Satama-altaiden ja -laitureiden 1800-luvun alussa rakennettu järjestelmä on pääpiirtein säilyttänyt alkuperäisen muotonsa. Toria reunustava rakennusrivi koostui alkuaan merkittävien porvareiden kivitaloista sekä Seurahuoneen rakennuksesta. Vähitellen rakennuksia on korotettu, julkisivuja muutettu ja rakennuksia otettu uuteen käyttöön.

Esimerkiksi Heidenstrauchin kauppahuoneen rakennuksesta on tullut ensin keisaripalatsi ja sittemmin presidentinlinna. Rakennukseen kuuluu pääjulkisivun temppelipääty ja Helsingissä poikkeuksellinen etupiha mataline siipirakennuksineen. Sen itäpuolella on päävartio edusaukioineen pääosiltaan vuosilta 1840-luvulta.

Presidentinlinnan viereinen Standertskiöldin yksityistalo on muutettu Korkeimman oikeuden tiloiksi. Vanhasta Seurahuoneesta on tehty Helsingin kaupungintalo. Kauppatorin visuaalisia kiinnekohtia ovat vuoden 1833 keisarivierailun muistoksi pystytetty obeliski kaksoiskotkineen sekä Ville Vallgrenin suunnittelema Havis Amanda -suihkulähdeveistos.

Molemmat ovat Esplanadin pituusakselissa. Suihkulähdekokonaisuus on kuulunut ylioppilaiden vapunviettorituaaleihin jo 1930-luvulta. Eteläsataman länsisivulla, Etelärannassa, on mm. kaupungin vanhin kauppahalli 1800-luvun lopulta ja kadunvarressa arkkitehti C.L. Engelin merikapteeni Sundmanille suunnittelema, alkuperäisen ulkomuotonsa säilyttänyt kaksikerroksinen kivitalo 1800-luvun alusta.

Teollisuuskeskuksen liikerakennus Palace-hotelleineen Helsingin 1952 olympialaisten ajoilta on modernia rakennusaikansa arkkitehtuuria. Teollisuuskeskus, jonka pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä, on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.