Haukipudas 13 Ukkola

Ukkolan talo sijaitsi vielä vuoden 1765 kartalla Vareputaanojan eteläpuolisella törmällä. Tämän jälkeen talo on siirretty korkeammalle kankaalle nykyiselle paikalleen. Aiemmin Halosen nimellä tunnettu talo oli autiona 1600-luvulla, kunnes otettiin uudelleen viljelyyn 1683 Matti Ukon toimesta (Virrankoski 1973: 69).

On epäselvää, onko tätä edeltänyt talonpaikka ollut samalla kohtaa. Talonpaikka olisi voitu asuttaa aikaisintaan varhaiskeskiajalla, mutta se on voinut syntyä putaan varteen myöhemminkin. Nykyisin vanha tontti on pellolla kahden puolen ojalle johtavaa polkua. Polun itäpuolella on korkea kumpare (alakohde), jonka kohdalla kasvusto on ympäristöä rehevämpää.

Tästä havaittiin maaperäkairalla 60 cm paksuudelta tummaa multaista hiekkaa. Muualla pellon kyntökerros on tavallinen 30 cm. Tien länsipuolella kyntökerros on paikoin hyvin tiukkaa maata ja seassa on jonkin verran kiviä ja tiiltä. Kokonaisuudessaan materiaalia ei kuitenkaan ollut erityisen paljon. Myös hiiltä havaittiin eri puolilta tonttia, mutta peltokerros ei ollut erityisen nokinen.

Aluetta kairattiin melko tiheästi, mutta vain tontin luoteisreunalla osuttiin kyntökerroksen alaiseen kuoppaan (alakohde). Kohdalla oli kynnön alla 10 cm tiilensekaista vaaleampaa hiekkaa, 15 cm mustaa nokea ja 15 cm hiilensekaista likamaata. Kuopan syvyys maanpinnasta oli siten yhteensä 70 cm. Tontin alue rajattiin havaintojen perusteella ja se vastaa pitkälti 1765 kartan aluetta.

Rakenteet ovat nähtävästi pääosin tuhoutuneet kynnössä. Lisäksi rakennukset on todennäköisesti siirretty uudelle talonpaikalle kokonaisuudessaan, joten alueella ei välttämättä ole ollutkaan tuhoutuneita rakenteita. Kohdetta voitaisiin pitää muuna kulttuuriperintökohteena. Yksi nokimaakuoppa voidaan tosin tulkita myös merkiksi muinaisjäännöksestä, mutta tämän rajaus tulisi todennäköisesti olla muuta aluetta suppeampi.