Kyröskosken tehdasyhdyskunta

Kyröskoski kuuluu niihin maamme koskipaikkoihin, joilla on rikas esiteollinen tausta, varhain vakiintunut teollisuuskäyttö ja erityinen asema maisemanähtävyytenä. Kansalliseepoksen "Hämeen hälläpyörä" tarkoittanee juuri Kyröskoskea. Paperitehtaan vanhimmat osat sijoittuvat putouksen äären jyrkkiin maastomuotoihin tavalla, jolla ei ole vastinetta maamme teollisuusympäristöissä.

Asutus on kasvanut yhdyskunnaksi tehtaan myötä; tehtaan ympäristössä on asumiseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyviä rakennushistoriallisesti huomionarvoisia kohteita. Kyröskosken historiallisen koskipaikan ja paperiteollisuusalueen tuotantorakennusten vanhimmat säilyneet osat ovat saaneet perusmuotonsa 1920- ja 1930-luvuilla.

Konesaleja on 1950-luvun lopulta lähtien jatkettu ja korotettu useaan otteeseen. 1920-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaan kuuluvat mm. tehtaan höyrykeskus ja sen korkea savupiippu ja arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema konttorirakennus. Koskinäkymää hallitseva pato ja kaksi voimaputkea on rakennettu tehtaan voimatalouden uudistusvaiheessa 1920-luvulla.

Tehdasyhdyskuntaan liittyy arkkitehti Arne Thulénin suunnittelema ja 1940 valmistunut seuratalo Koskilinna ja Korkomäen asuinalue, jossa sijaitsee mm. 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa valmistuneet arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema neljän työsuhdeasuintalon ryhmä. Paukunperän alue on rakennettu 1920- ja 1940-luvuilla tehtaan ammattityömiesten perheille, suunnittelijoina olivat Birger Federley ja Bertel Strömmer.