Suojeltu rakennusTunnettu

Hämeenkyrön kirkko

Hämeenkyrö

Miksi käydä täällä

Mäellä Hämeenkyrön vanhassa ydinkeskustassa kohoava päätytornillinen puukirkko 1700-luvun lopulta muodostaa kauas näkyvän maamerkin — kapeine poikkisakaroineen ja puuholvattuine kirkkosaleineen.

Katso: Nosta katse alttaritauluun, jonka J.Z. Blackstadius maalasi 1849.

Tietoa kohteesta

Puukirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Hämeenkyrön vanhassa ydinkeskustassa mäellä sijaitseva Hämeenkyrön kirkko muodostaa kauas näkyvän maamerkin. 1700-luvun lopulla rakennettu päätytornillinen puukirkko on varustettu kapeilla poikkisakaroilla. Rakennuksen alkuperäinen uusklassinen asu on muuttunut myöhemmissä korjauksissa, etenkin 1880-luvulla jolloin tornia muutettiin ja jatkettiin sakaristoa.

Kirkkosalia kattavat puuholvit. Alttaritaulun on maalannut J.Z. Blackstadius 1849. Kirkon kellot ovat vuosilta 1776, 1797 ja 1932. Kirkon läheisyydessä on Hämeenkyrön vanhin hautausmaa. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla on 1895 rakennettu kappeli lähellä vanhan kirkon paikkaa. Pappila sijaitsee kirkonmäen juurella maantien kaarteessa. Myöhäisempiren kaudelta oleva pappila toimii nykyisin seurakuntatilana. Kirkkoaukion laidassa on kruununmakasiini.

Hämeenkyrön kirkko on Hämeenkyrön seurakunnan pääkirkko Pappilassa. Lisäksi seurakunnalla on toinen, pienempi kirkko Jumesniemessä sekä siunauskappeli Mäntyrinteen hautausmaalla Turkkilassa. Pääkirkko on puurakenteinen kapeilla poikkisakaroilla varustettu tornillinen pitkäkirkko, jonka suunnittelusta vastasi Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa. Kirkon rakentamisesta vastasi Abraham Tennberg ja se valmistui viimeistään vuonna 1782. Alkuperäisessä asussaan se edusti yli-intendentinviraston suosimaa uusklassista arkkitehtuuria. Kuitenkin myöhemmät korjaukset, etenkin 1880 tehdyt sakaristojatke sekä tornin muutos, ovat suuresti muuttaneet sen ulkonäköä. Kirkon sisäkatteena ovat puuholvit.

Lähde: WikipediaLue lisää Wikipediasta