9+ Kohokohdat · Museovirasto
Teollisuusperintö — työn jäljet
Ruukkeja, puuvillatehtaita, vesimyllyjä ja sahoja, kaivoksia ja konepajoja – astu paikkoihin, joissa Suomi rakensi ja valmisti.
Tehdas tai ruukki oli aikoinaan oma maailmansa. Sen ympärille kasvoi yhdyskunta: työväen asunnot, koulu, kauppa ja patruunan talo, kaikki saman pillin tahdissa. Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaan korttelit kertovat siitä, kuinka koski pani pyörät pyörimään ja koko kaupunki nousi sen ympärille. Vesi, rauta ja puu olivat se voima, jolla maa elätti itsensä ja vei tuotteensa maailmalle.
Osa näistä paikoista on yhä eläviä, osa hiljaisia raunioita, joiden tiiliseinät muistavat tehtaan äänet. Olemme koonneet käyntien arvoiset kohteet yhteen – konepajat ja paperitehtaat, sahat ja kaivosyhdyskunnat – ja Vaasan seudulle myös reitin, joka sitoo niitä yhteen yhdeksi päiväksi. Seuraa työn jälkiä ja katso, miten Suomi tehtiin.
Kohokohdat
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt
Salpausselän pohjoispuolen järvien koskiin keskittyi 1500-luvulta alkaen kokonainen myllymaailma. Immilän, Kumian ja Seestan vesimyllyt seisovat yhä luonnonkauniilla koskipaikoilla, varhaisen teollisuuden eheinä kerrostumina.
Katso: Etsi eri-ikäiset rakennukset: Immilän vuoden 1901 mylly, Kumian 1890-luvun hirsimylly ja korkea 1930-luvun vehnämylly sekä Seestan 1830-luvun vesimylly Sepänkoskessa.
Karhulan teollisuusympäristö
Karhulan teollisuusympäristö kasvoi Kymijoen varteen tehdaslaitoksen, työväen asuinalueiden ja tehtaankartanon yhdyskunnaksi. Astu sisään ja koe eri aikoina muotoutunut, monikerroksinen tehdaskaupunki.
Katso: Etsi 1890-luvun kaksikerroksiset, paanuvuoratut työväenkasarmit Kalliopytinki, Suopytinki, Verstaspytinki ja Metsäpytinki, jotka ovat arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisia.
Martinniemen saha
Martinniemen saha on höyrysahateollisuuden parhaiten säilyneitä esimerkkejä: kaksikerroksinen rankorakenteinen saharakennus vuodelta 1918 lienee viimeinen suursaha, jolla on ollut käytössä valta-akseli voimapyörineen.
Katso: Nosta katse julkisivuilla katonharjan päällä olevaan lyhtyrakennelmaan ja päätyikkunoihin; salmen toisella puolen Laitakarilla on Suomen ensimmäinen koskesta erillään, höyryvoimalla toiminut puuhiomo.
Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit
Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja ja SOK:n funktionalistiset tuotantolaitokset kertovat, miten rautatie teollisti pääkaupungin. Konepaja oli aikanaan Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia.
Katso: Etsi radan länsipuolelta Toralinna, rautateiden pisin asuinrakennus, ja sen naapureina puiset rautatieläisten talot; itäpuolella kohoaa seitsemän suurta tiilihallia voimalaitoksen piippuineen.
Kainuun puromyllyt
Kainuun puroille rakennetuista sadoista vesimyllyistä on säilynyt vain kourallinen kunnostettuja — vaatimattomia hirsirakennuksia syrjäisillä koskipaikoilla, omavaraistalouden ajan hiljaisia jäänteitä. Käy katsomassa, miten metsäseutu jauhoi leipänsä.
Katso: Etsi Hyrynsalmen Komulankönkään hierinmylly: nykyinen rakennus on noin vuodelta 1900, mutta myllynpaikka periytyy 1600-luvulta, ja se oli Kainuun kookkaimpia.
Anjalan paperitehdas sekä Inkeroisten kartonkitehdas ja yhdyskunta
Ankkapurhan koskimaisemaan kasvanut Anjalan ja Inkeroisten tehdasyhdyskunta kantaa sekä teollisuushistoriaa että modernia arkkitehtuuria. Kävele alueella, jonka Alvar Aalto muotoili 1930- ja 1950-luvuilla.
Katso: Käy katsomassa Inkeroisten vanhassa kartonkitehtaassa maamme ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone, joka on satavuotinen, kunnostettu ja yleisön nähtävissä.
Aurajokisuun satama-, telakka- ja teollisuusalue
Aurajokisuun pitkä satama- ja merenkulkuhistoria alkaa Turun linnan perustamisesta. Tämä 1800-luvun lopulta 1980-luvulle kerrostunut telakka- ja teollisuusalue kertoo myös sodanjälkeisen laivanrakennuksen kasvusta.
Katso: Etsi telakka-alueen vanhimmat kerrokset: vuonna 1846 alkaen rakennettu Crichton & Vulcanin puinen asuinrakennus ja vuoden 1873 punatiilinen konttori- ja asuinrakennus. Telakka oli aikoinaan Suomen suurin.
Hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja Verkatehdas
Vanajaveden Keinusaarella seisovat empiretyyliset lääninsairaala ja kruununmakasiini 1830-luvulta kertovat Hämeenlinnan ajasta läänin hallinnollisena pääkaupunkina; sairaalarakennukset vastaavat yhä Engelin alkuperäissuunnitelmaa.
Katso: Katso saaren eteläosaan, missä 1890-luvun Verkatehtaan tiilirakennusten keskellä seisoo Pinella-huvila, isännöitsijän asunnoksi vuonna 1906 rakennettu.
Haverin kaivosyhdyskunta
Haverin kaivos edustaa varhaista suomalaista kaivostoimintaa ja vaikutti Tampereen teollistumiseen. Se tuotti rautamalmia 1700-luvun lopulta 1860-luvulle ja kuparia vuosina 1942–1960; tänään jäljellä on veden täyttämiä avolouhoksia ja pienen kaivosyhdyskunnan rakennuksia.
Katso: Katso 85 metriä syvää ja 125 metriä leveää avokuilua, ja etsi vuonna 1941 rakennettu, 2001 kunnostettu hirsinen kaivostorni sekä rinteittäin asettuneet työväen ja johtajien asuinrakennukset.
Vaasan seudun teollisuuspäivä
Vaasan seutu ja Pohjanmaa kantavat tiheää ruukki- ja teollisuusperintöä – yhden päivän reitti vie useaan kohteeseen kosken ja meren maisemissa.
5 kohdetta · ~22 km · noin 4 h · varaa koko päivä
- 1Suojeltu rakennus
Vaasan palon jälkeen perustettu Puuvillatehdas oli uuden kaupungin ensimmäinen teollisuuslaitos. Punatiilinen tehdasalue elää yhä, nyt osana korkeakoulualuetta yliopiston päärakennuksineen ja tiedekirjastoineen.
Katso: Etsi lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnittelema punatiilinen kutomorakennus vuodelta 1859 ja sen takaa lehtipuukujan varren kaksi kaksikerroksista työväenkasarmia vuodelta 1870.
- 2Kansallisesti merkittävä
Palosaaren punatiiliset satama-, telakka- ja tehdasrakennukset muodostavat keskeisen osan Vaasan merellistä siluettia, jossa 1700-luvun lopulta alkanut laivanrakennusperinne yhtyy palon jälkeiseen teollisuushistoriaan. Tule katsomaan Vaasan ensimmäisen teollisuuslaitoksen aluetta.
Katso: Katso C.A. Setterbergin suunnittelema punatiilinen kutomorakennus vuodelta 1859, joka on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, sekä lehtipuukujan varren kaksikerroksiset työväenkasarmit vuodelta 1870.
- 3Kansallisesti merkittävä
Tehdas ja sen asuinalue rakennettiin sataman ja rautatien kupeeseen, ja lähes koko teollisuusyhdyskunta on säilynyt: konttori, kellotorni, konepaja ja työväen kodit yhtenä eheänä kokonaisuutena.
Katso: Etsi lääninarkkitehti K.V. Reiniuksen koristeelliset punatiilirakennukset ja niiden vierellä Runar Finnilän 1920-luvulla suunnittelemat puiset työväenasunnot.
- 4Strömbergin teollisuus- ja asuinalue 6 km ajoaKansallisesti merkittävä
Alvar Aallon 1940-luvun puolivälissä kaavoittama tehdas- ja asuinalue, jossa iso tehdas on jaettu inhimillisen kokoisiin yksiköihin ja sijoitettu väljästi puistomaiseen metsään – työntekijöiden viihtyvyyttä ajatellen.
Katso: Kävele kaartuvien teiden varteen Aaltopuistoon: lähes parikymmentä Aallon suunnittelemaa asuintaloa asettuu viuhkamaisesti, perustyyppeinä puinen ja kivirakenteinen kaksikerroksinen rivitalo.
- 5Kansallisesti merkittävä
Annalankosken partaalle keskittynyt vanha työväenasutus ja Kyrönjoen myllykosket kertovat vuosisatojen vesivoiman hyödyntämisestä – Pohjanmaan varhaisimpia koskivoimaan perustuvia tuotantopaikkoja.
Katso: Pysähdy Vähäkyrö-seuran museoksi kunnostaman Annalankosken myllyn äärelle ja katso vuosina 1929–1930 rakennettua Merikaarron riippusiltaa, joka on Kyrönjoelle tunnusomainen.