Hämeenkyrön vanha keskusta

Hämeenkyrön kirkonkylä kirkkoineen, pappiloineen, kansakouluineen, pankkeineen ja apteekkeineen sekä kunnan viranhaltijoille rakennettuine asuintaloineen kuvastaa hyvin suomalaisten kirkonkylien 1900-luvun alkupuolen kehitysvaihetta. Hämeenkyrön pappilalla on erityistä henkilöhistoriallista merkitystä valtiomies ja suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkotina.

Hämeenkyrön kirkonkylän vanha ydinkeskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Mäkeä kiertävä kirkonkylän raitti, Yrjö-Koskisentie, on osa keskiaikaista Hämeenkankaantietä. Kyläraitin kaarteessa on myöhäisempiren kaudelta oleva kirkkoherranpappila, joka toimii nykyisin seurakuntatilana.

Pappila on senaattori ja fennomaanipoliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti. Vuosina 1780-82 rakennettu päätytornillinen kirkko sijaitsee mäellä pappilan yläpuolella ja vanhin hautausmaa nykyisen kirkon ympärillä. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla oleva 1895 rakennettu kappeli on lähellä nykyistä edeltäneen kirkon paikkaa.

Kirkonkylän raitin varrella on säilynyt yhtenäinen rivistö kirkonkylän virkamiessäätyläisten vanhoja rakennuksia; mm. kunnanlääkärille ja kunnan eläinlääkärille 1920-luvulla rakennetut asuintalot, entinen apteekki sekä vanha kansakoulu ja pankkitalo, jotka ovat peräisin kirkonkylän 1900-luvun alussa tapahtuneesta kehitysvaiheesta.

Rakennusrivin päätteenä on peltomaisemaan liittyvän Tuokkolan ratsutilan klasissistinen, pylväskuistin koristama, päärakennus puistoineen. Pappilanjoen etelärannalla on Uskelan kylätontin alue ja kirkonkylän vanhin 1875 rakennettu kansakoulu. Vanhat kauppa-, leipomo- ja matkustajakotirakennukset sekä joukko asuinrakennuksia ovat säilyneet.

Entinen matkustajakoti on toiminut käräjätupana. Hämeenkyrön vanha keskusta sijaitsee osittain "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat" -nimisellä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.