Hietaniemen hautausmaat
Lapinlahdessa, Hietaniemessä ja Taivallahdessa sijaitsee laaja ja ainutlaatuinen eri uskontokuntien hautausmaakokonaisuus. Hautausmaat ilmentävät Helsingin kaupunkihistorian kehitystä sekä hautausmaa-, muistomerkki- ja puistosuunnittelun ihanteita 1800-luvun alusta nykypäivään. Hietaniemen evankelis-luterilaista hautausmaata vaalitaan kansallishautausmaana ja sinne on haudattu tieteen ja taiteen, kulttuuri- ja talouselämän sekä valtionhallinnon merkkihenkilöitä. Hautausmaiden vanhin osa on etelässä sijaitseva Lapinlahden hautausmaa. Siellä ovat rinnakkain 1800-luvun alkupuolella perustetut ortodoksien, islaminuskoisten ja juutalaisten hautausmaat, jotka ovat syntyneet Viaporin linnoituksen suuren monikansallisen sotilaskeskittymän takia. Lapinlahden hautausmaista vanhin on ortodoksinen hautausmaa, jonne on haudattu mm. Viaporin päällystöä sekä ortodoksisen seurakunnan jäseniä. Lapinlahden ortodoksisen hautausmaan länsipuolella on Suomen sotaväen ja Islam-seurakunnan hautausmaat sekä vanha juutalainen hautausmaa. Helsingin vanhin käytössä oleva, alaltaan lähes 30 hehtaarin laajuinen evankelis-luterilainen hautausmaa on rakentunut kolmessa päävaiheessa: vanhin osa on heti ortodoksisen hautausmaan pohjoispuolella oleva tiivis nk. Lapinlahden hautausmaa 1800-luvun alusta, seuraavaksi on perustettu Lapinlahden rantaan ja Hietaniemenkadulle ulottuva nk. uusi alue, jonka puutarhataiteellisesti monipuolinen kokonaisuus on rakentunut keskellä kulkevan suoran tien ”Stora gången” molemmin puolin. Alueista nuorin on Hietaniemen kärkeen 1930-luvulla perustettu muotopuutarhatyyliin toteutettu Hietaniemen alue, jonne myös sankarihaudat on sijoitettu ja jossa vanhan keskikäytävän päätteenä on siunauskappeli kolumbaarioineen. Hietaniemen evankelis-luterilainen hautausmaakokonaisuus on muodostunut vähitellen, uusia hautakortteleita on suunniteltu ja otettu käyttöön tarpeen mukaan. Eri aikoina perustettujen kortteleiden ilmeeseen ovat vaikuttaneet käytännölliset hautaamista koskevat näkökohdat, toisaalta arkkitehtoniset ja puutarhataiteelliset pyrkimykset. Hautausmaiden hautamuistomerkit kuvastavat hautauskulttuuria ja sen kehitystä. Moniin hautakiviin liittyy taideteoksia, kiveen upotettuja reliefejä tai veistoksia, esimerkiksi Sakari Topeliuksen hautapaaden päällä on Walter Runebergin muotoilema enkeli. Hautausmaan vanhimmassa osassa Lapinlahden hautausmaalla on Taiteilijakukkula, jonne on haudattu mm. Alvar Aalto, Akseli Gallen-Kallela ja Mika Waltari. Hietaniemen alueelle on haudattu mm. kaikki edesmenneet Suomen tasavallan presidentit P.E. Svinhufvudia ja Kyösti Kalliota lukuun ottamatta. Hietaniemen alueella oleva viime sotien sankarihauta-alue on laajuudessaan Suomen suurin. Hautausmaan julkisista veistoksista mainittakoon kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Sankariristi. Sankarihaudat ja armeijan ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki ovat seremoniallisten kunnianosoitusten kohde. Taivallahdessa Hietaniemenkadun pohjoispuolella on tiivis hautausmaa-alue, jossa sijaitsevat evankelis-luterilainen Hietaniemen uurnalehto, Uusi juutalainen hautausmaa, yksityisen ortodoksiseurakunnan Pyhän Nikolauksen seurakunnan hautausmaa sekä Krematoriosäätiön ylläpitämä kappeli kolumbaarioineen. 1800-luvun alussa venäläisiä sotilaita varten perustettu ortodoksinen sotilashautausmaa on ollut käytössä Taivallahden rannalla itsenäisyyden alkuun asti, hautakivet ovat nykyään avoimella puistoalueella.
