Väinölänniemi hautausmaa

Kuningas Kustaa III käski kirjeessään vuonna 1775 siirtää hautaukset kaupungin ulkopuolelle kirkon ympäristöstä. Maaherra Boije ilmoittikin vuonna 1776 Porvoon tuomiokapitulille, että hautaaminen on siirretty Kuopionniemeen kirkon kaakkoispuolelle. Väinölänniemen (aik. myös Kinnulanniemi) hautausmaan korvasi vuonna 1811 käyttöön otettu Hatsalan hautausmaa (nykyinen Sankaripuisto).

Syynä siirtoon oli hautausmaan käyminen ahtaaksi ja toisaalta kova ja kivinen maaperä. Tarkkaa tietoa ei ole olemassa siitä, koska Väinölänniemelle on tehty ensimmäiset ja toisaalta viimeiset hautaukset. Väinölänniemeä alettiin kehittää puistomaiseksi 1860-luvulta alkaen. Entisen hautausmaan kohdelle tehtiin juhlakenttä, jossa tiedetään järjestetyn kansanjuhlia ainakin vuodesta 1875 alkaen.

Vuonna 1906 kentälle tehtiin urheilupaikkoja ja vuodesta 1916 alkaen juhlakenttä muutettiin urheilustadioniksi. Vuonna 1977 laajaa viemärikaivantoa tehtäessä löydettiin noin 1-1,5 metrin syvyydestä itä-länsisuuntaisia hautauksia, 11 pääkalloa, sääri- ja lonkkaluita sekä rautaisia takonauloja. Myös vuonna 1979 stadionin suuria valaisintoppia perustettaessa on tehty ihmisluuhavaintoja.

Hautausmaan säilyneisyyttä ja laajuutta selvitettiin vuoden 2025 toukokuussa arkeologisen koekaivauksen avulla. Tulosten perusteella kohteen säilyneisyys vaihtelee sen eri osissa huomattavasti. Urheilukentän aluetta voi arkeologian näkökulmasta luonnehtia lähes kokonaan tuhoutuneeksi, sen eteläpuolta puolestaan hyvin säilyneeksi.

Hautausten tiheyttä alueen eri osissa on vaikea arvioida ilman laajoja tutkimuksia, mutta on oletettava sen olevan suurinta entisen hautausmaan keskiosissa eli lähellä stadionin eteläreunaa. Hankealueen eteläisimmällä reunalla hautauksia näyttää olevan suhteellisen harvassa. Samoin on syytä olettaa, että hautaussyvyys vaihtelee huomattavasti.

Hautoja saattaa olla myös todennäköisen hautausalueen ulkopuolella. Erityisesti tämä koskee urheilukentän itäpuolista aluetta vuoden 2025 koealueiden 17 ja 19 välissä.Myös urheilukentän itäosassa – joka on merkitty hautausmaaksi historiallisissa kartoissa – voi olla säilyneinä sellaisia hautauksia, jotka on aikanaan tehty keskimääräistä syvemmälle. Urheilukentän länsiosassa hautojen esiintyminen on epätodennäköistä. Kentän länsipuolisella alueella ei ole hautauksia.