Stor-Massby

Sipoon pitäjän keskiaikaisiin kantakyliin kuuluva Massby sijaitsee Sipoonjoen alajuoksulla, noin kilometrin Sibbesborgin 1300-luvun linnasaaresta pohjoiseen. Massby jakaantuu Sipoonjoen itärannalla olevaan Stor Massbyyn ja sitä vastapäätä joen toisella puolella olevaan Lill Massbyyn. Massby mainitaan ensimmäisen kerran sipoolaisen Henrik Torstenssonin perintöä koskevan asian yhteydessä vuonna 1442.

Sipoon pitäjän Nevasin neljänneskuntaan luetussa Massbyssä oli vuonna 1540 yhdeksän täysveroa ja 18 veronmaksajaa. Kustaa Vaasa hyväksyi vuonna 1555 Helsingin kuninkaankartanon voudin Anders Korpin ehdotuksen latokartanon sijoittamisesta Sipoon pappilaan. Jostain tuntemattomasta syystä latokartanon paikaksi valittiin kuitenkin seuraavana vuonna Massby.

Kartanon perustamisen seurauksena Massbyn talonpoikien oli muutettava pois kotikylästään. Massbyn latokartano mainitaan viimeisen kerran Helsingin kartanon ja voutikunnan vuoden 1561 tilikirjassa. Massbyn latokartano toiminta kesti siis ainoastaan viisi vuotta. Latokartanon lakkauttamisen jälkeen Massbyyn palasi yhdeksän talonpoikaa.

Samuel Broteruksen vuoden 1693 kartalla on Sipoonjoen itärannalla Söderkullan kartano, kolmen talon Stor Massby ja muista erillinen yksittäistila. Kartalta puuttuvat Stor Massbyn tonttimaan eteläpäässä sijainneet kantatilat Ifvars, Staffans ja Jeppas, kun taas Pellas, Glassas ja kahdesta tilasta koostuva Massbyn kartano näkyvät.

Kylätontti on luultavasti sijainnut tiilitehtaan perustuksen pohjoispuolella vedenottamon kääntöpaikan ja Söderkullantien luona. Kääntöpaikalla on ainakin kaksi metriä täytemaata. Myös Söderkullantien kohta on voimakkaasti pengerretty. On mahdollista, että kylän rakenteita on jäljellä täytekerrosten alla. Söderkullantien koillispuolella oleva talo on luultavasti vanhan kylätontin alueella.