Stretching from the Gulf of Finland to Lapland, the Salpa Line is one of the great fortification chains of the Second World War, comparable to the French Maginot Line. Its concrete bunkers and trenches still wait in the forests along the eastern border.
Look for: The line holds 728 reinforced-concrete bunkers, over 3,000 wooden field fortifications and some 350 kilometres of combat and communication trenches; begin at Virolahti, at the Ylä-Pihlaja bunker museum where the whole chain starts.
Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan. Suomenlahdelta Lappiin ulottuva Salpalinja jakautuu valtakunnallisesti kolmeen puolustukselliseen painopistealueeseen: eteläisimpänä on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärveen asti, linjan keskiosassa ovat vesistöihin nojautuvat asemat Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä sekä pohjoisimpana tärkeimpien tiesuuntien linnoitteet Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon asti.
Suomenlahden ja Saimaan väliselle kannakselle rakennettiin 90% puolustusaseman rungon muodostavista teräsbetonikorsuista. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä. Valtakunnallisesti merkittäviä Salpalinjan osia ovat eri maakunnissa hyvin säilyneet linnoitekokonaisuudet, jotka parhaiten kuvastavat puolustusrintaman monimuotoista rakennustapaa ja sijoittumista lähes koko itärajalle.
Salpalinja alkaa Kymenlaaksosta Virolahdelta. Merkittäviä linnoitekokonaisuuksia Kymenlaaksossa ovat mm. Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue, Harjun maatalousoppilaitoksen tuntumasta Ravijoelle ulottuva betonikorsujen ja panssariesteiden rintama sekä Säkäjärven linnoitteet. Virolahdelta Salpalinja jatkuu useassa tasossa linnoitettuna kokonaisuutena kohti Miehikkälää.
Miehikkälän-Taavetin tien varressa sijaitseva järeästi linnoitettu Salpalinja-museon alue asettuu keskelle Salpa-aseman pääasemaa. Miehikkälän edustavia Salpa-kohteita on museoitu Myllylammella. Lisäksi linnoitteita on mm. museoalueen pohjoispuolella Saunamäellä, kuntakeskuksessa, Kylmälän ja Säkäjärven välisellä alueella sekä Muurikkalassa.
Etelä-Karjalan tärkeitä Salpalinja-kohteita ovat mm. vahvasti linnoitetut Ylämaan Hostikan museoalue ja siitä pohjoiseen Kirpun kylään johtavan tien suunta. Myös nykyisen valtatie 6:n suunta linnoitettiin, Luumäellä tien tuntumassa on Salpalinjan ydin: Kivijärven patolaite sekä Askolan pääaseman kohde, jossa korsujen ja panssarikupupesäkkeen lisäksi on taistelu- ja yhteyshautaa sekä kaivantoesteverkosto.
Suo-Anttilassa sijaitsee Salpalinjan suurin luola. Lappeenrannassa korsuja on Rutolassa, Skinnarilassa, Voisalmessa, Kytösuolla sekä Ruohosaaressa, jonka kenttätykkiasema on harvinaislaatuinen. Lemillä pattereita on Juvolassa ja Kärmeniemessä, pallokorsuja Nuppolan-Iitiän alueella. Taipalsaarella on Jauhialan komentokorsuja ja Ruokolahdella linnoitteita on entistetty Syyspohjan kylässä ja Eräjärvellä.
Etelä-Savossa, jossa Salpalinja tukeutuu vesistöihin, keskeiset Salpalinjan osat sijaitsevat Puumalansalmessa ja Puumalantien varrella. Sulkavalla on Sarsuinmäen tykkiasema. Punkaharjulla linnoitteet sijaitsevat sekä itse harjulla että Venesaaressa. Savonlinnassa Salpalinja kulkee kaupungin itäosien kautta.
Kongonsaaren eteläpäähän on louhittu näyttävä majoitus- ja konekivääriluola, Purnuvuorella on kaksi tykkipatteria. Kerimäellä Raikuun kanava on tärkein linnoitettu suunta, Kerimäen linnakkeen linnoitustykistöasemat ovat massiivisuudessaan harvinaisia. Pohjois-Karjalassa Salpalinjaan kuuluvia rakenteita on mm.
Joensuun Marjalassa, jossa niitä on myös kunnostettu. Ilomantsin Sonkajan kiviesteet ovat itäistä Salpalinjaa. Lieksassa on Viisikon, Änäkäisen ja Puuruun kunnostettuja etuasemakohteita. Kainuussa on kunnostettu Kuhmon Jyrkänkosken sekä Saunajärven kenttälinnoitteita. Niihin liittyy merkittävä talvisodan taistelupaikka.
Suomussalmen Purasjokilinjan kunnostetut kenttälinnoitteet sijaitsevat Raatteen tien itäpäässä. Pohjois-Pohjanmaalla Kuusamossa Lahtelan-Vanttajanpolun varrella on mm. tuhottuja teräsbetonikorsuja, taistelu- ja yhteyshautaa ja panssarikiviesteitä. Salpalinjan pohjoisosia ovat Lapissa Kemijärven Joutsijärvellä, Sallan Ruuhijärvellä sekä Savukoskella Sarvilammella, jossa on kivistä rakennettu panssarieste ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennettuja ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeitä.
Official description (in Finnish)
The Salpa Line, or its official name, Suomen Salpa, is a bunker line on the eastern border of Finland. It was built in 1940–1941 during the Interim Peace between the Winter War and the Continuation War and further in 1944 to defend Finland against a possible Soviet invasion.
