Ruissalon huvila-alue

Ruissalo on yksi Pohjoismaiden varhaisista 1800-luvulla kaupunkien lähialueille syntyneistä huvila-alueista. Ruissalossa on erittäin edustavaa eri-ikäistä huvila-arkkitehtuuria. Ruissalo on Hangon Itäisen Kylpyläpuiston ohella Suomen edustavin esimerkki 1800-luvun lopun suurhuvila-alueesta. Ruissalon maisemaa luonnehtivat saaren alavammilla alueilla olevat avoimet viljely- ja virkistysalueet sekä jalopuumetsiköt ja kalliomänniköt.

Saaren rakennetussa ympäristössä heijastuvat historialliset vaiheet 1500-luvun kuninkaan latokartanosta ja metsästyspuistosta, 1800-luvun vauraan porvariston kesänviettopaikasta suurhuviloineen, rationaallisesta 1900-luvun alkupuolen vapaa-ajanasumisesta aina 1950-luvulla alkaneeseen saaren suunnitelmalliseen julkisen virkistyskäytön kehittämiseen.

Ruissalon vanhimmat huvilat ovat kartanomaisia empirerakennuksia. Arkkitehti G.Th. Chiewitzin 1850-luvulla suunnittelemien Villa Hagan ja Villa Roman mallipiirustukset levisivät myös muihin Pohjoismaihin. 1800-luvun lopun yltiökoristeellista vaihetta edustavat mm. Villa Gustafberg, Villa Marjaniemi ja Villa Erstavik.

Ruissalossa on nähtävissä myös rationaalisen vapaa-ajanasumisen vaiheita. Tyylimuutosten kehityskaari huipentuu arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemassa funktionalistisessa Villa Warenissa. Huviloiden puistoistutukset täydentävät saaren tammilehtojen ja pähkinäpensasmetsiköiden luomaa viherympäristöä.

Huvila-asutuksen lisäksi saarella on kaupunkilaisten vapaa-ajanviettoon liittyviä alueita kuten Kansanpuisto, viljelyksiä ja Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha, golfkenttä, pienvenesatama, telakka-alue, opastuskeskus matkailualue ja kylpylähotelli. Suomen sodan ja Krimin sodan aikana saarelle on rakennettu myös puolustusvarustuksia.

Ruissalo on osa valtakunnallisesti arvokasta Ruissalon-Hirvensalon maisema-aluetta. Alueen maiseman arvot perustuvat monipuoliseen rannikon ja saariston luontoon, vanhaan huvilakulttuuriin ja viljelymaisemaan.