Retula

Retulansaaren muinaisjäännösalue ja tiivis kylätontti muodostavat ainutlaatuisen hyvin säilyneen esihistoriallisen ajan ja keskiajan asutuksesta kertovan kokonaisuuden. Retulan kylä mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1429. Retulan kartano syntyi 1600-luvulla Retulan kylän kahdesta tilasta, joista toinen oli vanhaa rälssiä.

Kartanoon yhdistettiin vielä 1734 Laurilan ratsutila. Kartanoaika päättyi 1816, kun kolme sääksmäkeläistä talonpoikaa osti kartanon ja saaren. Saari jaettiin kolmeksi itsenäiseksi tilaksi, ja silloin syntyivät nykyiset Ylikartano, Alikartano ja Laurila. Retulan kylämäessä on varsin laaja historiallisen ajan kulttuurikerrostuma, joka ilmenee tummana löytöjä ja rakenteita sisältävänä likamaakerroksena.

Sen vahvuus vaihtelee muutamasta sentistä useampaan kymmeneen senttiin. Rakenteet ovat rakennusten lattiatasoja, perustuskiviä, liesi- ja kiuaskiveyksiä, uunin perustuksia sekä likamaakuoppia. Kulttuurikerrosta sijaitsee myöhempien täyttökerrosten, rakennusten, kyläraitin ja pihamaiden alla. Vuoden 2013 koekaivauksessa ei tehty muinaislöytöjä tai havaittu rakenteita eikä havaittu kulttuurikerrosta.