Reitkalli (Bredskallaby/Bässeby) Kylänpää

Reitkallin kylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Suurijärven eteläpuolella molemmin puolin Summanjokea, Sippolantien länsipuolella. Talot olivat ryhmittyneet jokea reunustavien rantapeltojen ympäröimille kumpareille. Summanjoen jakamilla kylän puoliskoilla oli vanhastaan vakiintuneet nimet: länsipuoli oli Reitkallia eli kantakylää ja itäpuoli Pässilää.

Jako esiintyy tuomiokirjoissa isäntien kotikylää määriteltäessä 1650-luvulle asti. (Korhonen 1981:324-327.) Reitkalli on Vehkalahden vanhimpia kyliä. Asutus oli jo vakiintunutta, kun kylä mainitaan ensimmäisen kerran v. 1396 Erengisle Niilonpojan Vehkalahdelle päivätyssä kirjeessä (FMU 1057). Reitkalli, joka oli ilmeisesti jo tuolloin vanha, autioksi jäänyt tila, myytiin Eerik Laurinpojalle, joka oli Husgafvel-suvun kantaisä.

Kylän vanhin asutus juontuneekin1200- ja 1300-lukujen järjestelmälliseen ruotsalaiseen uudisasutukseen. Väestö ja kylät ovat suomalaistuneet viimeistään 1500-luvulle tultaessa. Erik Akselinpoika Tottin v. 1458 peräisin olevassa rajanvahvistustuomiossa (FMU 3076) Reitkalli mainitaan omana jakokuntanaan.

Vuoden 1551 maakirjan mukaan Reitkallissa oli 15 talonpoikaista ja 7 knaappitilaa. 1500-luvun lopun sotavuosien jälkeen oli taloja v. 1600 jäljellä ainoastaan 8. (Korhonen 1981:324-326; Rosén 1936:60-62,127-128,139-146.) Reitkallin kylä sijaitsi hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Summanjoen ja vanhan Hamina–Valkeala maantien yhtymäkohdassa.

Oletettavasti juuri tästä syystä kylään perustettiin kestikievari Myllylammen vieressä olevalle Kapakkamäelle – paikkaan, jossa tie, joki ja kylänraitti kohtasivat. Liikenteen kannalta keskeinen asema sekä tästä johtuva säätyläisasutus tekivät Reitkallista Vehkalahden toisen keskuksen Salmenkylän rinnalle. (Korhonen 1981:325-326.) Reitkallin kylätontit ovat edelleen asuttuja, vanhakantaisen luonteensa säilyttäneitä peltojen ympäröimiä maatilojen talouskeskuksia väljästi rakennettuine asuin- ja piharakennuksineen.

Ottaen huomioon kylän pitkän asutusjatkumon sekä suhteellisen ison koon ja aseman toisena vanhan Vehkalahden keskuskylistä, on erittäin todennäköistä, että rakentamattomilla alueilla on säilynyt aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Kylän liepeillä on myös useita esihistoriallisia muinaisjäännöksiä mm. vasakirveskulttuuriin kuuluva hautapaikka (ks. Hamina Kylänpää).