Olympiarakennukset

Helsingin olympialaisia varten valmistuneet urheilurakennukset muodostavat kansainvälisestikin arvioituna hyvin säilyneen olympiarakennuskokonaisuuden, joka kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Eri puolilla Helsinkiä sijaitsevat olympiarakennukset ovat sekä kansainvälisten vaatimusten mukaisia kilpaurheiluareenoita että tavallisten helsinkiläisten käyttämiä monipuolisia liikunta- ja virkistyspaikkoja.

Kaikkien aikojen pienimmän olympiakaupungin urheilurakennusten pelkistetty arkkitehtuuri on periaatteiltaan yhtenäistä. Niissä on samankaltaisia betonirakenneratkaisuja, jotka on jätetty esiin, sekä pelkistettyjä kivipintoja, jotka julkisivuissa on yleensä maalattu valkoisiksi. Urheilurakennusten monipuolinen funktionaalisuus paljastuu niin suurten yleisötapahtumien kuin jokapäiväisten harrastustoimintojenkin käytössä.

Olympiakilpailupaikoista tärkein, Olympiastadion, kohoaa muiden urheilurakennusten keskipisteenä Eläintarhan liikuntapuistossa Töölössä. Olympiastadionin 72-metrinen solakka torni on olympialaisten ja suomalaisen urheilun symboli sekä yksi pääkaupungin tunnuskuvista. Rakennuksen ulkoasua leimaa valkean tornin lisäksi säännöllisin jännevälein sijoitettujen jalallisten kehäpalkkien kannattelema ulospäin levenevä katsomo.

Uimastadion sijaitsee Olympiastadionin koillispuolella kallioisen luonnonpuiston keskellä. Suomen ensimmäinen maauimala - kaupunkilaisten kesäinen uimakeidas - on kolmen altaan kokonaisuus. Kaarevan teräsbetonikatsomon länsisivua hallitsee arkadimainen koko julkisivun mittainen avoin pilarikäytävähalli.

Puinen kahvilarakennus rajaa aluetta pohjoislaidalla. Kumpulan maauimala rakennettiin kisojen harjoitusaltaaksi. Kisahalli Olympiastadionin lounaispuolella on suurten salien kaarihalli, joka alunperin rakennettiin messu- ja näyttelykäyttöön sekä suuria yleisötapahtumia varten. Ruskeasuon ratsastushalli hevostalleineen sijaitsee Laakson ratsastuskentältä pohjoiseen Keskuspuistossa.

Pelkistetyn tyylikkäässä kaarihallissa ovat sekä ratsastusmaneesi että urheilusalit. Soutustadion sijaitsee Taivallahteen pistävällä niemellä, jonne suunniteltujen kanootti- ja souturatojen maaliviivalla on katettu betonikatsomo. Katsomon taustalla on kerhorakennus ja venevaja puusta. Velodromi on Suomen ensimmäinen viettävä pyöräilyrata Käpylän urheilupuistossa.

Radan vaativat muodot on toteutettu betonista, radan lounaissivulla on katettu 2000-paikkainen katsomo. Tennispalatsi Kampissa, linja-autoaseman läheisyydessä, on saanut nimensä kaarikaton alla olleista neljästä tenniskentästä. Rakennuksessa toimii elokuvateatteri- ja museokeskus. Käpylässä kaksi asuinaluetta on rakennettu olympiaurheilijoiden majoitukseen.

Koskelantien pohjoispuolella on vuoden 1940 Olympiakylä ja 1952 Kisakylä. Olympiakylä on suomalaisittain varhainen tulkinta modernistisesta asuinalueesta. Kolme- ja nelikerroksiset vaaleat asuinrakennukset ovat vapaasti kumpuilevassa maastossa ja luonnonmukaisen puuston keskellä muodostaen avoimia pihoja.

Asuntojen luonnonyhteys ja valaistusolot on tarkkaan tutkittu, kuten niiden pohjakaaviotkin. Yksinkertaiset rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan harkittuja, suhteiltaan rauhallisia. 1952 Kisakylän suunnittelussa kunnioitettiin ja hyödynnettiin 1930-luvulla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisuja. Espoon Otaniemessä yhdeksän opiskelijoiden asuintaloa on rakennettu ns. itäblokin urheilijoiden kisakyläksi sekä Otahalli yleisurheilun harjoitushalliksi.

Olympiaterminaali Eteläsatamassa kuuluu 1952 olympialaisten rakennushankkeisiin, ja sen terminaali ja satamatalo liittyvät kaupungin satamien komeaan arkkitehtuurikehitykseen. Hämeenlinnassa ovat nykyaikaisen viisiottelun kilpailupaikat. Ahvenistossa kauniilla järvenranta-alueella on maauima-allas, pukusuoja ja kahvilarakennus.