Neuvoton (Lill Nevitto) Suntio

Neuvottoman rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan lounaiskulmassa, Suuren rantatien eteläpuolella, pohjoisesta kapeaan merenlahteen laskevan Urpinojan länsi- ja itärannoilla. Neuvottoman kylän katsotaan nimensä ja kylän alueella esiintyvän saksalaisperäisen nimistön perusteella olevan Kymin Saksalan (Stor Nevitto) tytärasutusta, joka on itsenäistynyt viimeistään 1400-luvulla.

Nevitto olisi alkujaan ”nev-vitte”, joka juontuu hansakauppiaiden käyttämään termiin ”vitte”, joka tarkoittaa hansan perustamia kalastajakyliä tai kalastus- ja sillinpyyntipaikkoja. Neuvoton mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja.

Alkujaan kylään laskettiin kuuluvaksi myös Salmi, joka itsenäistyi omaksi kokonaisuudekseen 1500-luvulla. Varsinainen kantakylä tai ”kylän puoli” oli Urpinojan länsipuolella, Salmelle johtavan tien varressa oleva asutuskeskittymä (ks. Neuvoton (Lill Nevitto) Kaaro). (Korhonen 1981:299; Rosén 1936:55,84,-86,127-128.) Neuvottoman tilaluku vaihteli 1500-luvulla melkoisesti; enimmillään kylässä mainitaan olevan 13 isäntää. 1570-luvulla sota-ajan tuhoissa katosi muutama talo, ja varsinaisen romahduksen taloluvussa aiheutti v.1601–03 kato, jolloin tilaluku laski kolmeen tai neljään.

Neuvottoman ainoa keskiajalta jatkuvasti viljelyksessä ja samalla suvulla säilynyt tila oli Penttilä. Kaikki muut maakirjanumerot olivat 1600-luvulla jonkin aikaa autioina. (Korhonen 1981:299.) Neuvottoman vanhat kylätontit ovat edelleen asuttuja. Rakentamattomilla piha-alueilla ja rakennusten välissä on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.