Merimaskun kirkko

Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Korkeahkolla harjulla Merimaskun salmen lähituntumassa sijaitseva tunnelmallinen pieni puukirkko kuuluu maamme varhaisten ristikirkkojen joukkoon. Kirkko on pohjamuodoltaan lähes tasavartinen ristikirkko. Sakaristo sijaitsee pohjoisen ristivarren pohjoispäässä. Etelä- ja länsiristien oviaukkojen edessä on myöhemmät lautarakenteiset eteishuoneet.

Punamullatuissa ulkoseinissä on takonauloilla kiinnitetty leveä pysty ulkovuoraus. Pitkänurkalle salvottujen hirsiseinien ulkonurkissa on nurkkaketjuja suojaava pilasterimainen vaakalaudoitus. Vesikatto on tehty paanuista. Kirkkosalin seinissä on pystylaudoitus. Niiden juovitettu marmoria imitoiva maalaus on peräisin vuodelta 1850.

Ristivarsien kaarevat tynnyriholvit yhdistyvät ristikeskuksessa. Länsi- ja pohjoisristissä on lehterit. Barokkityylinen saarnastuoli, jonka korissa on Turussa toimineen puunleikkaaja Mathias Reimanin tekemät apostoliveistokset, on lahjoitettu vuonna 1658 seurakunnan edellisen kirkkoon. Kaikukatoksessa on latinankielinen kehotus: Kirottu olkoon se, joka Herran työn laiskasti tekee.

Turun seudun kirkoille luonteenomainen kaappikello ja kauppafregattia esittävä kirkkolaiva ovat 1800-luvun alkupuolelta. Kirkon ympärillä olevaa pohjois-eteläsuuntaista pitkänomaista kirkkotarhaa ympäröi hirsiaita. Sen luoteiskulmassa oleva kellotapuli on vuodelta 1769. Lounaiskulmassa on hirsistä salvottu harjakattoinen porttihuone ja kaakkoiskulmassa hirsistä salvottu hautakappeli 1700-luvun puolivälistä. Viime sotien sankarihauta-alueen muistomerkki on Vilho Aallon tekemä.