Marikkovaara

Kohde sijaitsee Nivankylästä luoteeseen, Korkalon Viiksjärven koillispuolella kohoavan Marikkovaaran laella, tilarajalta noin 25 metriä etelään etelä pohjoiseen kulkevan polun länsipuolella. Koivurannan talon lapset löysivät 1897 lehmiä etsiessään kivikkoisesta maasta miekan, kaksi keihäänkärkeä ja kirveen (KM 3631:1-4).

Tarkastuksessa 1898 ei todettu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Kätkön esineet on ajoitettu 1200-luvulle ja niille tunnetaan vastineita Varsinais-Suomen, Hämeen, Karjalan ja Baltian löydöistä. Miekan säilässä on keskieurooppalaiseen pajaan viittaava kirjoitus GICELIN ME FECIT (suom. Gicelin teki minut) ja toisella puolella IN NOMINE DOMINI (suom.

Herran nimessä). Gicelin-miekat ovat erittäin harvinaisia, Suomesta on löydetty vain kaksi, toinen Halikon Rikalanmäestä. Miekat ajoitetaan vuosiin 1150-1250. Vaikka löytöpaikan tarkastuksessa 1800-luvun lopulla ei todettu kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia havaintoja Marikkovaaran laki on selkeästi kiinteä muinaisjäännös.

Tätä osoittavat metallietsijöiden alueelta vuonna 2017 keräämät runsaat rauta- sekä pronssiesineiden katkelmat, mm. veitset, nuolenkärjet sekä tarve-esineiden katkelmat (KM 42133). Aluetta lienee myös aiemmin kaiveltu ilmeisen tietoisesti löytöjä etsittäessä. Kohteen kätköluonne on viimeistään näiden löytöjen perusteella kyseenalainen.

Marikkovaara tarkastettiin kesäkuussa 2020. Kohteen luonteen selvittäminen vaatii arkeologisen kaivauksen, mutta olemassa olevan todistusaineiston perusteella Marikkovaara voitaneen luokitella hautapaikaksi. Kohteelle on määritetty muinaisjäännösrajaus perustuen vuoden 2020 tarkastushavaintoihin, metalliesinelöytöjen levintään sekä Appelgrenin 1800-luvun lopun kertomukseen.