Mäkränniemi

Kohde sijaitsee eteläkaakkoon pistävän, noin puoli kilometriä pitkän ja 300–400 m leveän Mäkränniemen kärkiosan itärannalla. Paikalla on noin sata metriä pitkä ja 50 m leveä moreenikumpare, joka kohoaa pari metriä ympäröivän tasamaan yläpuolelle. Kumpareella tavattiin tarkastuksessa runsaasti asutusjäännöksiä.Maaperä on kumpareella vaihtelevasti kivistä.

Paikoin kiviä on pinnalla harvakseltaan, paikoin, pienemmillä alueilla tiheänä kivikkona. Kumpa-reella kasvaa koivuvaltaista lehtimetsää. Paikoin aluskasvillisuutena on tiheää pensaikkoa. Ympäröivä tasamaa on savista peltoa, joka oli inventoinnin aikana nurmen peittämää. Pelto kiertää noin 30 m leveänä kaistaleen myös kumpareen itäpuolelle, sen ja rannan väliin.

Ranta on noin 50 m päässä kumpareen reunasta. Mäkränniemi erottaa idässä olevan Reilammen ja siihen kauempana liittyvän Riihi-lammen Oriveden Telmonselästä. Lammet yhdistää Oriveteen Mäkränniemen ja Kuikanniemen välissä oleva kapea Kuikansalmi. Mäkränniemen sijainti Liperin keskustan vanhan asutuksen ja kulkureittien kannalta on keskeinen.

Paikalla on ollut yksi Lamminniemen kylän taloista ennen isojakoa. Kyseisestä talosta, joka ennen isojakoa on ilmeisesti ollut Lamminniemen kylän talo numero 6, on isojaossa (1848 - 1870), kun kaikki Liperin keskustan vanhat kylät on yhdis-tetty Liperin kyläksi, tullut Liperin kylän talo numero 6 Mäkränniemi.

Talo on kui-tenkin isojaossa siirretty muutaman kilometrin päähän itään, Ruunakankaalle. Vanha talonpaikka Mäkränniemessä on liitetty talon Liperi 1 Lehmonniemi (entinen Lamminniemi 1) maihin. Samoin on käynyt isojakokarttaan noin 200 m lounaa-seen, Mäkränniemen lounaisrannalle merkitylle toiselle tontille.

Lehmonniemen ta-lo sijaitsee noin puoli kilometriä luoteeseen, Mäkränniemen tyvellä. (MHA Liperi D43:5/1-111) Osa jäännöksistä, erityisesti suuren perustuksen itäpuolella oleva kuoppa, saatta-vat olla uudempiakin, osa taas vanhempia. Joka tapauksessa paikalta on hyvät mahdollisuudet löytää myös vanhemman asutuksen jäännöksiä, koska vanhem-paa asutusta asutushistoriallisen tutkimuksen mukaan on ollut, ja koska kumpare on säästynyt modernilta maankäytöltä.