Nationally significant

Kymijoen rajalinnakkeet

Why visit

The forts rising on both banks of the Kymijoki speak of an 18th-century border: after the Treaty of Turku in 1743 the frontier ran along the river, and Russians and Swedes each built their defences to guard it.

Look for: Seek out the Ruotsula redoubt, built by the Russians after 1743 on the riverbank to guard the strategic crossing where the road forks toward Anjala and Iitti.

About this site

Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa.

Ahvenkoskella, Kymijoen itäpuolella Pyhtäällä, on venäläisten rakentamia rajalinnakkeita ja vallituksia vanhan maantien ja rajanylityspaikan turvana. Joen länsirannalla Ruotsinpyhtään puolella on ruotsalaisten rakentamia linnoitteita. Ruotsulan redutti on venäläisten 1743 jälkeen Kymijoen rantaan rakentama.

Ruotsulan maavallitus on turvannut strategisesti tärkeää ylityspaikkaa, jossa maantie haarautuu kohti etelää Anjalaan ja länteen kohti Iittiä. Ruotsulan vastarannalla on ollut ruotsalaisten rakentama Keltin redutti, joka on myöhemmin tuhoutunut. Villikkalan keskeneräiseksi jäänyt linnake on Kustaan sodan jälkeen ruotsalaisten rakentama 1793-1794.

Sen ulkovarustukset on rakennettu Elimäki-Anjala -maantien turvaksi sen molemmin puolin. Sippolanjoen varrella on puolestaan venäläisten 1791 rakentama Liikkalan varustus, joka on rakennettu suojaamaan Haminasta Anjalaan johtavaa maantietä. Varustus koostuu kahdesta maarakenteisesta linnakkeesta ja niitä yhdistävästä katvetiestä. Eteläisessä linnakkeessa on neljä puolibastionia pohjoisen linnakkeen ollessa epäsäännöllinen.

Official description (in Finnish)

Heritage Agency record
Kymijoen rajalinnakkeet | Aikapolku