Kudiby (Kuddeby)

Kudibyn (Kuddeby) kylätontti sijoittuu nykyisen Storgårdin tilan kaakkoispuolelle metsäisen kallion eteläosaan. Se sijaitsee Kungsån jokilaakson rautakautisen asutusvyöhykkeen eteläisessä reunassa, ja kylää on pidetty yhtenä jokilaakson vanhimmista kylistä (Kerkkonen 1952). Nykyinen merenlahti on yli 6 kilometrin päässä, mutta on vielä keskiajalla ulottunut Storgårdin eteläpuoliselle tasangolle (Storfladan).

Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen ja Merellinen perintömme -projektin kenttätutkimuksissa 2002 Kudibyn alueelta todettiin ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kivirakenteita. Pellosta pintapoiminnassa kerätyistä löydöistä suurin osa on palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa, mutta saviastianpalojen joukossa on mahdollisesti myös kappale rautakautista keramiikkaa.

Kylätontilla on Seppälän (2004-2005) tarkastusten perusteella säilynyt mm. monenlaisia kiveyksiä ja kuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät rakennuksiin. Senaatinkarttaan 1872 merkityt asuinrakennuksen jäännökset erottuvat osa-alueen länsiosassa edelleen hyvin. Tonttimaan itäreunassa näkyy vanhojen viljelymaiden muokkauksen jälkiä, mm. raivauksessa muodostuneita matalia kivirivejä.

Muista jäännöksistä kiinnostavimpia ovat rakennusjäännösten pohjois- ja luoteispuolella, kalliokohoumien välisessä notkossa erottuvat matalat kiveykset. Kylätontin ja nykyisen päärakennuksen välisellä alueella on runsaasti merkkejä maankäytöstä, muun muassa 1770 kartassa näkyvän, koilliseen johtavan tien ura sekä rakennuksista jääneitä kumpareita ja kiveyksiä.

Kylätontin eteläpuolisella peltojen ympäröimällä alueella on mahdollisesti 1700-1900-luvun asutuksen jäänteitä. Arkeologisesti alue on erittäin kiinnostava, koska sillä on rautakautista ja keskiaikaista asutusta ajatellen keskeinen sijainti. Vanhimpien karttojen kuvaamat peltokuviot ovat pysyneet lähes ennallaan nykypäiviin saakka.

Storgårdin ja Lillgårdin entiset talonpaikat ovat säilyneet avoimina ja rakentamattomina. Haggrénin v. 2007 inventoinnissa todetaan: Karjaan eli Snappertunan Kudiby oli keskiajan lopulla pieni kolmitaloinen kylä. Se sijaitsee Kungsån eli Raaseporinjoen pohjoisrantaan viettävässä rinteessä. Kylän taloista yksi autioitui 1500-luvun lopussa.

Jäljelle jääneitä taloja alettiin kutsua nimillä Storgård ja Lillgård. Kylästä 1700-luvulla laadittujen vanhimpien karttojen mukaan Lillgårdin tontti on sijainnut nykyistä lännempänä ja Storgårdin puolestaan nykyistä idempänä. Storgårdin vanhan tonttimaan alueella ja sen eteläpuolella olevan pellon keskellä sijaitsevalla metsäsaarekkeella on Storgårdin hakana tunnettu perinnemaisema-alue.

Storgårdin vanhalla tonttimaalla erottuu kalliopaljastumien välissä ainakin kaksi uuninperustusta. Tonttimaalle rajoittuvalta pellolta on löytynyt keskiaikaiseen tai jopa rautakautiseen asutukseen viittaavaa palanutta savea ja keramiikkaa