Kolsila (Routsby) Pousi

Kolsilan kylän tontit sijaitsivat Kirkkojärveen laskevan Vehkajoen itäpuolella, peltojen ympäröimillä moreenikumpareilla. Vehkajoen toisella rannalla, vastapäätä Kolsilaa sijaitsi Töytärin kylä. Sivatin kylä sijaitsi 1,5 kilometriä Kolsilasta etelään ja Myllykylä saman verran pohjoiseen. Suomalainen Kolsila syntyi Vehkajoen partaalle, Töytärin läheisyyteen, kun taas silloinen pääkylä Routsby sijaitsi Kirkkojärven rannalla.

Alueen vanhimman pysyvän asutuksen oletetaan alkuperältään olevan ruotsalaisperäistä uudisasutusta, mutta kylät suomalaistuivat nimistön perusteella jo 1500-luvulla. Kolsilankin verotustiedoissa v. 1544 esiintyy suomalainen nimi Musta. Kolsila mainitaan ensimmäisen kerran vasta tuolloin, mutta kylä on todennäköisesti syntynyt viimeistään 1400-luvulla.

Vuoden 1551 maakirjaan Kolsilasta on merkitty kahdeksan taloa, v. 1571 veroa maksavia taloja oli ainoastaan kolme. (Rosén 1936:112-115,225.) Kolsilan neljä tilaa: Forsell, Kolsi, Lääti ja Pousi varustivat v. 1743 asti ratsumiehet. Ilmeisesti Kolsilan isännät ryhtyivät verovapautta nauttiviksi rusthollareiksi jo 1500-luvun puolivälissä, kun kruunu suurvaltapyrkimyksineen tarvitsi miehiä armeijaansa.

Vuonna 1640 Läätin tilan ratsumiehenä soti isäntä Tuomas Mikonpojan veli Klemetti ja Kolsin puolesta taas perheen esikoinen Risto Eerikinpoika. (Korhonen 1985:48.) Pousin tontti on edelleen asuttu, mutta väljästi rakennettu; rakennukset ovat maatilojen talouskeskuksiin kuuluvia asuin- ja talousrakennuksia. Laajoilla rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on saattanut säilyä aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä.